Kevyttä puhetta arvonlisäveroista

Verotus on hedelmällinen keskustelunaihe, koska jokaisella on siitä jonkinlainen mielipide.

Verotuksesta ja sen tasosta on syytäkin keskustella, koska kokonaisveroaste on Suomessa jo yli 45 prosenttia. Kokonaisveroaste nousee, koska Suomen bruttokansantuotteen supistumisesta huolimatta valtion ja kuntien verokertymä kasvoi viime vuonna lähes neljä prosenttia.

Suomalaiset maksoivat aikaisempaa enemmän muun muassa tulo- ja arvonlisäveroja, vaikka samaan aikaan reaaliansiot laskivat.

Tänä kesänä on käyty kiivaasta keskustelua muun muassa perintöverotuksesta ja sen tasosta.

Perheyritysten liiton mielestä perintöverotus pitäisi yritysten osalta poistaa kokonaan. Energiayhtiö ST1:n hallituksen puheenjohtajan ja pääomistajan Mika Anttosen mielestä yrittäjäksi ei pidä ruveta lainkaan, jos pelkää perintöveroa (MT 28.7.).

Huolimatta siitä, että varsinkin vasemmistopuolueet ovat puhuneet progressiivisen verotuksen puolesta, niin suurin osa kerättävistä veroista kerätään tasaveroina eli veroprosentti on samansuuruinen tulotasosta riippumatta.

Suurin tasavero on arvonlisävero. Arvonlisäveroja kerättiin viime vuonna noin 14 miljardia euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli noin kahdeksan prosenttia. Yleinen arvonlisäveroprosentti on 24, mutta esimerkiksi ruualla, lääkkeillä ja henkilökuljetuksilla on alennettu alv.

Alennettuja verokantoja perustellaan sosiaalisella oikeudenmukaisuudella. Kaikki tarvitsevat ruokaa ja lääkkeitä tulotasosta riippumatta. Lisäksi ruuan verotus on Suomessa nykyiselläänkin Euroopan huipputasoa.

Kaikkien mielestä alennettuja verokantoja ei tarvita. Kokoomuksen porilainen kansanedustaja Sampsa Kataja on useaan kertaa esittänyt, että alennetut verokannat pitää poistaa. Katajan mukaan tämä mahdollistaisi yleisen arvonlisäveron alentamisen kolmella prosenttiyksiköllä.

Kataja ei usko, että ruuan alennettu alv suosii köyhiä. Hänen mielestään suorilla tulonsiirroilla voidaan auttaa vähempituloisia huomattavasti tehokkaammin kuin nykyisellä ”kaviaarialella”. (Verkkouutiset 30.7.)

Katajan mielipide on painava, koska hän on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja. Sen sijaan hänen perustelunsa ruuan ja lääkkeiden alv:n nostamiseksi ovat erittäin keveät ja harhaanjohtavat.

Katjan mielestä alempien kantojen verotuet suosivat lähinnä lääketeollisuutta ja maanviljelijöitä.

Katajan pitäisi olla verotuksen asiantuntija, mutta vaikuttaa siltä, että ainakin alv:n perusteet ovat hukassa.

Miten kaupan ruuasta perimän alv:n taso vaikuttaa viljelijän tuloihin?

Tuottajahinnalla ja kuluttajan ruuasta maksamalla arvonlisäverolla ei ole yhteyttä. Ellei Kataja sitten ajattele, että alemman alv:n takia kuluttajat ostavat enemmän kotimaista ruokaa. Kauppa sitten maksaa tästä syytä teollisuudelle ja tuottajille enemmän. Näinhän se ei mene.

Ruuan alv on samanlainen kuin muutkin alv:t. Kauppa kerää veron kuluttajilta ja tilittää sen kokonaisuudessaan valtiolle. Viljelijät maksavat omista ostoksistaan samat verot kuin muutkin. Maatalouteen tehtäviä hankintoja ja myyntejä koskevat samat verot kuin muussakin yritystoiminnassa.

Kataja on aiemminkin väläyttänyt veroasiantuntemustaan. Hän on esittänyt kiinteistöverojen korottamista ja metsämaksua, koska nämä verot eivät hänen mielestään hidasta talouskasvua.

Verotuksen tasosta ja kohdentamisesta pitää keskustella, mutta varsinkin vastuullisten päättäjien pitää tietää mistä puhuu.