Maaseutu on hyvä paikka asua ja yrittää

Maakunta- ja sote-uudistusten yhteydessä on pohdittu muun muassa sitä, mitä tehtäviä kunnille jää. Monet ovat pelänneet, ettei kunnilla ole uudistusten jälkeen mitään virkaa, koska rahat ja tehtävät siirtyvät maakunnille.

Kunnilta maakuntien vastuulle siirtyvät tehtävät aiheuttavat sen, että kuntien tuloista ja menoista katoaa noin puolet. Ylivoimaisesti suurin menoerä kunnille ovat olleet sote-menot. Ne ovat kuitenkin olleet sellaisia menoja, joihin kuntapäättäjillä on ollut vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Valtaa sote-asioissa käyttävät pääosin kuntayhtymät jo nyt

Huoli kuntien tehtävien loppumisesta on suurelta osin aiheeton. Kunnille jää muun muassa varhaiskasvatus, perusopetus, kaavoitus sekä maa-, asunto- ja elinkeinopolitiikka. Näissä asioissa kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuudet jopa kasvavat.

Kunnille jäävät kaikki tehtävät ovat tärkeitä ja tukevat toisiaan. Maaseudulla toimivien yritysten kannalta kuntien kaavoitus- ja elinkeinopolitiikka ovat erittäin merkittäviä. Kuntapäättäjillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa kuntansa elinvoimaisuuteen.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä kunta on yrityksille houkutteleva paikka, jos kunta hoitaa hyvin hankintansa, antaa tilaa yrittäjyydelle, palvelee yrityksiä näiden ongelmissa, pitää palvelunsa ja taloutensa kunnossa sekä verotuksen tason siedettävänä. (maaseuduntulevaisuus.fi 8.6.)

Onnistuminen elinkeinopolitiikassa ei ole kunnan koosta eikä sijainnista kiinni. Tämä nousee esiin Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) tekemässä kyselyssä.

Kyselyn mukaan maaseutu on yrittäjille kaupunkeja parempi paikka yrittää. Erityisesti ydinmaaseudulla sijaitsevien yritysten toimitusjohtajat arvostavat ympäristönsä elinkeinopolitiikan paremmaksi kuin kaupungeissa toimivien yritysten toimitusjohtajat. (MT 7.6.)

Maaseutukuntien kuntapäättäjien toiminta on yritysjohtajien mielestä parempaa kuin kaupungeissa. EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen uskoo, että myönteiset arviot johtuvat siitä, että maaseudulla yrityksiä on vähemmän ja ne tunnetaan tarkemmin. Lisäksi kunta pystyy ottamaan yritysten tarpeet ja päätösten todelliset vaikutukset hyvin huomioon.

Yritykset arvostavat myös kuntien elinkeinopolitiikkaa. Yritysten mielestä maaseutukuntien päätösten vaikutusarviointi on järjestelmällisempää ja yrityksiä kohdellaan tasapuolisemmin kuin kaupungeissa. Kaupunkien elinkeinopolitiikassa pienet yritykset tuntevat jäävänsä väliinputoajiksi, koska huomio kohdistuu usein aloitteleviin ja suuriin yrityksiin.

Vieremän kunnanjohtajan Mika Suomalaisen mukaan on väärin ajatella, ettei kasvukeskusten ulkopuolelta voisi nousta kansainväliseksi yritykseksi. Viermän kunnan vuokraamasta hallista toimintansa aloittanut Ponsse on tästä hyvä esimerkki.

Kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuudessakin yritysten menestymiseen myös monella muulla tavalla. Ponssen henkilöstöjohtajan Paula Oksmanin mukaan työntekijöiden kiinnostukseen muuttaa työn perässä vaikuttavat muun muassa se, että kunnassa on kohtuuhintaisia asuntoja ja sopivia omakotitontteja saatavilla. Lisäksi tarvitaan toimivat julkiset palvelut, päivähoito ja terveydenhoito sekä harrastusmahdollisuudet.

Tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat asua maaseudulla ja maaseutu on myös yrityksille kaupunkia mieluisampi toimintaympäristö. Hiljattain työnsä aloittaneilla kuntapäättäjillä on tilaisuus vaikuttaa siihen, että mahdollisimman monen ihmisen ja yrityksen toive maaseudulla asumisesta ja yrittämisestä toteutuu.