Uuden eurokriisin ainekset ovat jo olemassa − tällä kertaa Suomen on turha saarnata Kreikalle

Euroalueen velkakriisi on vuosien mittaa unohtunut muiden kriisien alle – velat ovat kuitenkin lisääntyneet reippaasti. Kuvituskuva. Kuva: Hanna Linnove

Pääkirjoitus|Politiikka

28.7.202505:30

Pääkirjoitus

Niklas Holmberg

Keväällä tuli kuluneeksi 15 vuotta, kun Kreikka sai ensimmäisen monista tukipaketeistaan. Euroalueen velkakriisi on sittemmin unohtunut muiden kriisien alle. Velat eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan päinvastoin ne ovat lisääntyneet reippaasti.

Uutta on se, että suurimmissa ongelmissa tuntuvat olevan Välimeren maiden sijaan EU:n johtavat suurvallat Ranska ja Saksa. Kehumista ei ole Suomenkaan tilanteessa. Ranskalaisten ei yleensä ajatella olevan erityisen huolissaan valtion velkaantumisesta.

Jättimäistä säästöohjelmaa ajava pääministeri François Bayrou kuitenkin varoittaa maansa murskautuvan velkavuorensa alle, jos julkisia menoja ei saada leikattua reilusti. Bayreoun heikko hallitus uhkaa kuitenkin kaatua riitelyyn säästöistä. Ranska maksaa valtionlainoistaan Italian jälkeen toisiksi korkeinta korkoa. Hallituskriisi voi ampaista lainakorot nousuun

Vain ani harva euromaa on kyennyt viime vuosina ylijäämäisiin budjetteihin, eli velkojen maksuun. Lähes kaikki niistä joutuivat eurokriisin aikana turvautumaan muiden maiden tukipakettiin ja ulkopuolelta määrättyyn talouskuriin. Kyproksen, Kreikan, Portugalin ja Irlannin lisäksi Luxemburg on ainoa viime vuonna ylijäämäisen budjetin tehnyt eurovaltio. Espanjakin on onnistunut pienentämään alijäämiään. Muutenkin talous kasvaa nyt vauhdilla entisissä kriisimaissa.

Irlannissa ja Kreikassa on suoranainen nousukausi. Espanjakin pärjää hyvin muihin suuriin euromaihin verrattuna. Matalalta tasolta on tietysti helppo nousta ja Kreikallakin on vielä matkaa eurokriisiä edeltäneeseen elintasoon. Suunta on kuitenkin vankasti ylöspäin. Eteläisen Euroopan maat ovat myös hyötyneet paljon koronaelvytykseen tarkoitetuista rahoista. Niidenkin käytössä on eroja. Espanja on saanut aikaan kunnollista kasvua, Italia ei niinkään.

Reilu vuosikymmen sitten Suomi oli eurokurssin priimus. Talouslehti Financial Times jopa nimitti Jyrki Kataisen (kok.) Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi. Kreikkalaisten moittiminen oli silloin suurta kansanhuvia, mutta osat ovat vaihtuneet. Suomen talous polkee paikallaan ja työttömyys on EU:n kärkipäässä. Lohduttavaa ei ole, että unionin suuret taloudet Saksa, Italia ja Ranska ovat samankaltaisessa kurimuksessa.

Venäjään uhkaan on vihdoin varauduttu puolustusmenoja kasvattamalla. Käytännössä useimmat eurooppalaiset valtiot joutuvat kuitenkin rahoittamaan massiiviset aseostonsa velkaa ottamalla. Vaikka omaakin teollisuutta on, iso osa aseteollisuuden uusista työpaikoista syntyy Yhdysvaltoihin.

EU-komission ratkaisuehdotus kaikkiin ongelmiin tuntuu olevan yhteisvelan ottaminen. Hyödyt ovat kuitenkin kyseenalaiset. Saako unioni sen halvempaa lainaa, jos kaikki sen jäsenet ovat ylivelkaantuneita. Suomi on myös toistaiseksi ollut yhteishankkeissa maksajan paikalla.

Korkojen nousu voi ajaa euroalueen uuteen velkakriisiin nopeastikin. Kaikki uusittavat lainat nostavat vanhojen lainojen korkomenoja miljardeilla. Samaan aikaan uutta lainaa otetaan hurjaa vauhtia lisää. Rahojen loppuminen aiheuttaa aina poliittista epävakautta. Rankkojen säästöpäätösten tekeminen on vaikeaa joka maassa. Alkuvaiheessa ne usein myös pahentavat talouden tilannetta.

Edellinen eurokriisi laantui kun Euroopan keskuspankki ilmoitti tekevänsä mitä tahansa euron pelastamiseksi. Silloin se riitti. On eri asia, jos vaikeuksissa ovat Ranskan ja Italian kaltaiset isot taloudet. Tällä kertaa Suomen on ainakin turha saarnata muille holtittomasta taloudenpidosta. Pitäisi saada oma pesä kuntoon.