Halpuuttamisesta uusi vientituote

Ruokaketjun pelisäännöistä ja epäreilusta kauppatavoista on puhuttu pitkään. Viljelijöiden ja ainakin osan ruokateollisuuden mielestä kauppa on käyttänyt vahvaa asemaansa väärin. Viljelijät eivät ole uskaltaneet tuoda epäkohtia esiin, koska ovat pelänneet kaupan kostoa eli ostojen lopettamista.

Lainsäätäjät Suomessa ja Euroopan unionissa ovat myös tunnistaneet ongelman. Viljelijöiden aseman turvaamiseksi on säädetty lakeja. Suomessa tuli uudistunut elintarvikemarkkinalaki voimaan viime vuoden alussa. Sen tarkoitus on antaa kaupankäyntiin selkeät pelisäännöt ja tasapainottaa ruokajärjestelmän neuvotteluasemia.

Tämän vuoden alussa voimaan tulleen EU:n direktiivin tarkoitus on suojata elintarvikeketjussa heikompaa osapuolta. Se on kotimaista lainsäädäntöä tiukempi. Toivottavasti uudesta, tiukemmasta direktiivistä on apua myös käytännössä. Molempien säädösten noudattamista valvoo elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Säädösten vaikutusta kauppatapoihin on ennenaikaista arvioida, mutta niiden tarve ei ole kadonnut mihinkään.

Avomaankasvisten pakkaajat saivat SOK:lta joulun alla kirjeen, jossa S-ryhmä ilmoitti kilpailuttavansa tuotteen sähköisesti ja sitovansa hinnat vuodeksi eteenpäin. Maaseudun Tulevaisuuteen yhteyttä ottaneen henkilön mielestä sähköinen kilpailutus merkitsisi monelle pienelle ja keskisuurelle viljelijälle tuotannon lopettamista. (MT 15.1.)

Kirjeessä todettiin muun muassa, että jos kukaan ei tarjoa SOK:n näkemyksen mukaiseen hintaan tuotetta, se voidaan jättää kokonaan pois valikoimista. Lisäksi osa tuotteista pakataan SOK:n omalla private label -merkillä. Viljelijöiden ja pakkaamojen pitäisi jo nyt tietää, millainen sato on tulossa ja millä hinnalla sen voi myydä.

Maaseudun Tulevaisuuden kysyessä asiasta SOK:lta, sieltä ensin kiistettiin koko asia. Myöhemmin todettiin, että vaatimus sähköisestä kilpailutuksesta oli "vahinko".

SOK:n päivittäistavarakaupan johtajan Sampo Päällysahon mukaan avomaanvihannesten pakkaamoille lähettyjen tarjouspyyntöjen liitteenä ollut dokumentti kilpailutuksesta lähti mukaan vahingossa. Tarjouskilpailu koskeekin vain varastoperunoita, -sipuleita ja -juureksia. (MT 18.1.)

Virheitä ja vahinkoja sattuu, mutta niistä pitää ottaa oppia. Voi kuitenkin kysyä, miten perunan, sipuleiden ja juuresten tuottajat pystyvät keskellä talvea arvioimaan ensi vuoden satoa ja sen hintaa?

Runsas vuosi sitten S-ryhmä ilmoitti luopuvansa vuonna 2015 aloittamastaan ja tuottajia suututtaneesta halpuutuskampanjastaan. S-ryhmä on nyt kuitenkin kehittänyt halpuuttamisesta uuden vientituotteen. Maanantaina S-ryhmä ilmoitti aloittavansa ruuan halpuuttamisen Virossa. Vaikka halpuuttamisen pääpainon sanotaan olevan virolaisissa tuotteissa, joukossa on myös joitakin suomalaisia tuotteita.

S-ryhmän kansainvälisen vähittäiskaupan johtaja Ilkka Alarotu vakuuttaa, ettei suomalaisten tuotteiden vientihintoja olla laskemassa. Sen sijaan tavoitteena on kasvattaa Prismojen myyntiä ja lisätä sen kautta suomalaisten tuotteiden kysyntää. Kuten myös Suomen halpuuttamisen yhteydessä, S-ryhmä lupaa maksaa hintojen laskun Virossakin omasta pussistaan.

Tavoite lisätä suomalaisen ruuan vientiä on sinänsä hyvä, mutta suomalaisten ei kannata kilpailla bulkkituotteilla, vaan laadulla. Ikävä kyllä kokemus on lisäksi osoittanut, että hintakilpailun kustannukset ovat valuneet ruokaketjussa alaspäin ja päätyvät lopulta alkutuottajien maksettaviksi.

Toivottavasti Viroon viedyssä S-ryhmän halpuutuskampanjassa ei näin tapahdu, ja elintarvikeketjun kauppatavat tasapainottuvat.

Virheitä ja vahinkoja sattuu, mutta niistä pitää ottaa oppia.