Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • EU:n ruokateollisuus viljelijöiden linjoille

    Isot eurooppalaiset elintarvikeyritykset ovat törmänneet kaupan valtaan.

    Viljelijät ovat Suomessa ja EU:ssa vaatineet vuosia elintarvikeketjun kauppatapojen siistimistä. Kaupan ja elintarviketeollisuuden mielestä ongelmia ei ole. Jos joitakin epäreiluja käytäntöjä onkin ilmennyt, ovat ne kaupan mukaan vain yksittäistapauksia.

    Kauppa ja teollisuus vetoavat muun muassa niiden yhdessä MTK:n kanssa teettämään tutkimuksen, jonka mukaan ongelmia ei kauppatavoissa ole. Maaseudun Tulevaisuuden viime vuonna teettämä kysely antoi toisenlaisen tuloksen.

    MT:n kyselyn mukaan neljä viidestä elintarvikealan yrityksen johtajista piti kilpailutuskäytäntöjä epäreiluina, eivätkä yritykset uskalla puuttua kaupan menetelmiin.

    Kauppa ja teollisuus ovat vastustaneet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) ajamaa ruokavaltuutetun viran perustamista, koska niiden mielestä elintarvikealan kauppatapalautakunnassa tehtävä alan vapaaehtoinen omavalvonta riittää.

    Myös EU:n tasolla kauppa ja teollisuus ovat vastustaneet epäreiluja kauppatapoja suitsivaa lainsäädäntöä. EU:n elintarviketeollisuutta edustava Food and Drink Europe (FDE) on Suomen Elintarviketeollisuusliitto ETL:n tavoin kannattanut vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja.

    FDE on muuttanut suhtautumistaan, ja vaatii nyt viljelijöiden rinnalla kauppatapoihin EU:n tasoista lainsäädäntöä. FDE:n mielestä suurten Euroopan laajuisten kauppaketjujen käyttämiin epäreiluihin on pystyttävä puuttumaan. (MT 16.3.)

    Syynä FDE:n suunnanmuutokseen on MT:n tietojen mukaan se, että myös isot eurooppalaiset elintarvikeyritykset ovat törmänneet kaupan valtaan ja niiden tuotemerkkejä on uhattu vetää kaupan valikoimista.

    Vaikka viljelijät ovat aloittaneen keskustelun kauppatavoista, laajenee keskustelu nyt myös teollisuuden ja kaupan väliseksi.

    ETL:ssäkin myönnetään, että epäreiluja käytäntöjä esiintyy EU:ssa ruokaketjun joka osassa ja kaikissa sopimussuhteissa. ETL:n kauppapolitiikan johtajan Heli Tammivuoren mielestä kannattaisi laatia koko EU:ta koskeva laki, koska ongelmia esiintyy joka puolella.

    ETL on Tammivuoren mukaan valmis allekirjoittamaan EU-tasoisen lain, mutta sen pitää mahdollistaa olemassa olevat kansalliset järjestelmät. Ainakin tähän asti ETL on kuitenkin vastustanut kaupan rinnalla kansallista ruokavaltuutettua.

    Joka tapauksessa kaupan vahvaan neuvotteluvaltaan tullaan puuttumaan sekä kansallisella että EU-tasoisella lainsäädännöllä, koska hankkeilla on laaja tuki.

    EU:n maatalouskomissaari Phil Hoganin on tarkoitus julkistaa lakiesityksensä huhtikuussa. Hoganin asettaman työryhmän mukaan lainsäädäntöä tarvitaan, koska vapaaehtoiset yritykset parantaa tuottajien asemaa ovat epäonnistuneet.

    Lakiesityksen tarpeellisuutta tukevat eurooppalaisten tuottajien ja elintarviketeollisuuden rinnalla muun muassa Euroopan parlamentti, jäsenmaiden neuvosto ja Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Clauden Juncker.

    Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on luvannut antaa oman lakiesityksenä kauppatapoja koskevasta lainsäädännöstä kevään aikana. Lepän esitys sisältää ruokavaltuutetun viran perustamisen. Lakiesitystä sorvanneessa työryhmässä mukana olleiden oikeusministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä kuluttaja- ja kilpailuviraston edustajat yhtyivät maa- ja metsätalousministeriön näkemykseen lain tarpeellisuudesta.

    Leppä ihmetteli Kaupan päivän paneelikeskustelussa viime viikolla, miksi kauppa vastustaa lainsäädäntöä kauppatapojen parantamiseksi. Ruokavaltuutettu voi Lepän mukaan myös todistaa kaupan väitteen todeksi, ettei epäreiluja kauppatapoja ole. Jos asiat ovat kunnossa, ei lainsäädäntö aiheuta ongelmia.

    Näyttää selvältä, että ruokaketjun reiluutta tullaan seuraamaan nykyistä tarkemmin. Kannattaako kaupan edelleen intohimoisesti vastustaa väistämätöntä muutosta?