Talousongelmat syvenivät edelleen

Tänään päättymässä oleva vuosi alkoi taloudellisesti synkissä tunnelmissa, koska edelliseltä vuodelta periytynyt euromaiden talouskriisi syveni entisestään. Lukuisista kriisikokouksista ja tukipaketeista huolimatta ratkaisua syviin ongelmiin ei ole tänäkään vuonna löytynyt.

Vaikka Suomen talous on ollut suhteellisen hyvässä kunnossa muihin euromaihin verrattuna, on kulunut vuosi ollut myös meille taloudellisesti erittäin raskas. Taloutta ovat leimanneet lähes kaikkia aloja koskevat yt-neuvottelut sekä irtisanomiset.

Irtisanomisten kärjessä on ollut Suomen it-teknologian lippulaiva Nokia. Yhtiö on irtisanonut tänä vuonna 4 700 työntekijää. Myös metsäteollisuudessa työntekijöitä on irtisanottu tuhansia. Suomen kauppatasekin kääntyi pitkästä aikaa alijäämäiseksi.

Maatalouden kannattavuusongelmat kärjistyivät edelleen. Huolimatta siitä, että maailmalla puhuttiin elintarvikepulasta ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat nousivat, heikkeni maatilojen kannattavuus edelleen. Tuottajahintojen nousu ei pysynyt kustannusten nousun tahdissa.

Lisänsä maatilojen vaikeuksiin toi myös ennätyksellisen märkä syksy. Puinteja tehtiin sateiden välissä ja märkä vilja vaati pitkät kuivausajat. Kaikkea satoa ei saatu korjattua, vaikka puinteja jatkettiin vielä joulukuussakin.

Tilojen talousahdinkoa syventää se, että maatalous joutuu kantamaan maan hallituksen päättämistä leikkauksista raskaimman taakan.

Keskustelu ruuan kuluttajahintojen noususta ja elintarvikeketjun eri toimijoiden osuudesta ruokakorin hinnasta kiihtyi kuluttajahintojen nousun myötä. MTK järjesti loppusyksystä poikkeuksellisen mielenosoituksen, jossa myytiin kuluttajille ruokaa tuottajahintaan. Tempaus onnistui yli odotusten, ja se osoitti kuluttajille, kuinka pieni tuottajien osuus todella on.

Joulun alla Kuluttajavirasto osallistui ruokakeskusteluun yllättävällä tavalla vaatimalla Markkinaoikeutta määräämään Valiolle 70 miljoonan euron sakon, koska Valio myy viraston mukaan perusmaitoja kaupalle liian halvalla.

Suomessa järjestettiin tänä vuonna kahdet vaalit. Uudeksi tasavallan presidentiksi valittiin odotetusti kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö. Yllätyksen vaaleissa tarjosi vihreiden ehdokas Pekka Haavisto yltämällä vaalin toiselle kierrokselle.

Kuntavaalit käytiin kunta- ja soteuudistusten varjossa. Hallituspuolueet eivät halunneet ennen vaaleja ottaa asioihin sen tarkempaa kantaa. Vaalien jälkeen tulleet päätökset olivat epäselviä.

Kuntavaalien olivat sikäli omituiset, että vaalien kiistaton voittaja oli pettynein. Perussuomalaiset eivät pystyneet toistamaan eduskuntavaalien ennätystulostaan, vaikka edellisiin kuntavaaleihin verrattuna puolue noin kolminkertaisti kannatuksensa.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) toisti vuoden aikana useaan kertaan, ettei kuuden puolueen hallituksella ole yhteistä ideologiaa. Yhteinen ideologinen perusta löytyy kuitenkin siitä, että hallitus on kaikin tavoin pyrkinyt keskittämään yhteiskunnan rakennetta ja kehitystä.

Monien asiantuntijoiden mukaan hallituksen budjettikehykseltä on pohja pois. Hallitus joutuukin alkuvuoden aikana päättämään, miten Suomen talous saadaan nousuun tai edes pelastettua romahdukselta.

Vaikka uusi vuosi alkaa taloudellisesti epävakaissa merkeissä, tarvitaan nyt kaikilta uskoa parempaan tulevaisuuteen. Kasvu-uralle pääseminen ei onnistu supistamalla ja näivettämällä. Tarvitaan rohkeita ja ennakkoluulottomia kasvua tukevia päätöksiä.