Suomalaisista metsistä on tullut vientitavaraa

Kuva: Timo Filpus

Suomessa metsien omistaminen on jakaantunut laajalle. Yksityisiä metsänomistajia on yli 600 000 ja he omistavat tuottavasta metsämaasta noin 60 prosenttia. Valtio omistaa 26, osakeyhtiöt, kuten teollisuus 9 ja muut tahot 5 prosenttia tuottavasta metsämaasta. Vaikka rahastojen osuus on vajaa prosentti, ovat ne olleet viime vuosina ahkerasti metsätilakaupoilla. Ensimmäinen metsärahasto aloitti Suomessa vuonna 2011. Nyt erilaisia metsärahastoja on kymmeniä.

Esimerkiksi vuoden 2022 syksyllä rahastot ja sijoittajat ostivat lähes puolet julkisessa myynnissä olleista metsätiloista. Koska kauppojen kohteet olivat suurimmasta päästä, rahassa mitattuna rahastojen ja sijoittajien osuus oli lähes kaksi kolmasosaa. Viime vuonna korkojen ja tilojen hintojen nousu vähensivät ostointoa.

Osa metsärahastoista on siirtynyt myyntipuolelle. Tuore esimerkki useista viimeaikaisista kaupoista, joissa metsä on siirtynyt ulkomaisen omistukseen. United Bankersin hallinnoiman rahaston 33 000 hehtaarin metsäomaisuuden myynti saksalaisen vakuutusyhtiön omaisuudenhoitoyhtiölle on tuore esimerkki kaupoista, joissa metsää siirtyi ulkomaiseen omistukseen.

Helmikuussa Dasos Capital oy myi noin 24 000 hehtaaria metsää Suomesta, Virosta ja Latviasta ruotsalaisen huonekalujätin Ikean suuriman omistajan sijoitusyhtiölle. Vuonna 2022 Metsäliitto ja MTK myivät osuutensa Suomen suurimpiin metsänomistajiin kuuluvasta Finnsilvasta Dasos Capitalille. Vuonna 2017 Taaleri myi Metsärahasto I Ky:n ranskalaisen vakuutusjätti AXA:n hallinnoimille yhtiöille. Rahasto omisti Suomessa metsää yli 14 000 hehtaaria. (MT 29.6.2023).

UB Nordic Forest Management oy:n toimitusjohtajan Jyri Hietalan mielestä suomalainen metsä tarjoaa erinomaisen tavan hajauttaa sijoituksia omaisuusluokkaan, joka tarjoaa vakaata, rahoitusmarkkinoiden kehityksestä riippumatonta tuottoa.

Metsän omistamisen houkuttelevuutta lisäävät tuulivoima ja mahdollinen hiilinielukauppa. Monet tuulivoimayhtiöt ovat jo ulkomaisessa omistuksessa. OP:n salkunhoitajan Tapio Tillin mukaan hänen edustamansa rahaston metsistä 20 prosenttia on vuokrattu tuulivoimatuotantoon (Arvopaperi-lehti 8.12.2023). Ei ole ihme, että suomalaiset metsät kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia. Luulisi, että näin hyvistä sijoituskohteista pidettäisiin kynsin hampain kiinni.

Metsärahastojen ilmaantuminen metsätilamarkkinoille ei ole metsänomistajan kannalta pelkästään huono asia, sillä ne ovat nostaneet tilojen hintoja. Metsien siirtymistä metsärahastojen omistukseen on kritisoitu muun muassa siksi, että rahastojen verokohtelu on lievempää kuin yksityisten metsänomistajien. Rahastot on helppo myydä markkinoilla ulkomaisille omistajille. Silloin menetetään omistus, päätäntävalta, puunmyyntitulot, tuulivoimaan liittyvät vuokratulot ja verotulot.

Omistuksen valuminen ulkomaille pitäisi kiinnostaa myös verotuloja tarvitsevaa valtiota. Suomen arvioidaan menettävän vuosittain miljoonia euroja, kun metsätuloja virtaa ulkomaille verottomasti. Verojen maksua voidaan välttää monella tavalla. Luken vuonna 2022 tekemän analyysin mukaan osakeyhtiörakenteissa konsernien sisäiset rahoitusjärjestelyt olivat yleisiä ja metsistä saatavia tuottoja siirrettiin ulkomaisille emoyhtiöille pääosin korkoina. (MT 28.5. 2023)

Suomessa on huonoja kokemuksia yritysten ja kiinteistöjen myymisestä ulkomaalaisomistukseen. Tehdyistä virheistä on syytä ottaa oppia. Metsien myyminen pohjineen on hölmöläisten hommaa. Tällä menolla Suomesta ei tule pelkästään tytäryhtiötalous, vaan siirtomaa, josta viedään luonnonvarat muiden hyödyksi.