Kaavamerkinnällä suojelu kuohuttaa maanomistajaa: inkoolaisen tilan metsiin kaavoitettu uusia suojelukohteita yli sata hehtaaria - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Politiikka

Kaavamerkinnällä suojelu kuohuttaa maanomistajaa: inkoolaisen tilan metsiin kaavoitettu uusia suojelukohteita yli sata hehtaaria

Maakuntakaavaan on merkitty uusia suojelukohteita. Kiinteistörajat eivät ole lähtökohta kaavoitusvaiheessa. Tapa loukkaa vahvasti maanomistajan oikeuksia, sanoo MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti.
Kari Salonen
Bjuseträskin alueella Inkoossa on noin 50 hehtaaria suojelualueeksi kaavoitettua talousmetsää. Otto von Frenckellin mailla suvun metsiä on kaavoitettu suojelukohteiksi yhteensä yli sata hehtaaria. Kyseessä on iso periaatevääryys, hän sanoo. ”Metsää ei pitäisi suojella kaavamerkinnällä. Pakkokeinoja ei saa käyttää. Metsätalous on laillista elinkeinonharjoitusta, joka tuo hyvinvointia koko yhteiskunnalle.”

Yksityisten maiden merkintä uusiksi suojelualueiksi maakuntakaavaan kuohuttaa osaa maanomistajista. Keskustelu käy kiivaana erityisesti Uudellamaalla.

Jos alue merkitään kaavaan suojelualueeksi, se rajoittaa heti maanomistajan mahdollisuuksia käyttää maitaan, sanoo MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti. ”En usko, että metsäfirma ostaa puuta alueelta, joka on merkitty maakuntakaavaan suojelualueeksi.”

Siinä, että kaavassa osoitetaan uusia suojelualueita, loukataan vahvasti maanomistajan oikeuksia, hän tyrmää.

Inkoolaisella sukutilalla kaavamuutokset ovat nielaisemassa yli sata hehtaaria suojelun piiriin. Mukana on runsaasti talousmetsää.

”Tolkuton ehdotus”, puuskahtaa Otto von Frenckell. Suojellun alueen suuri määrä yllätti Frenckellin. Hän on aktiivisesti hakenut muutosta kaavaan silloista ministeri Katri Kulmunia myöten.

Suojeluasiat ja monimuotoisuus ovat aiempaa vahvemmin mukana kaavoituksessa. Luonnon köyhtymistä ei ole Suomessa saatu pysäytettyä aiemmin tavoiteltuun vuoteen 2020 mennessä.

”Samalla kun monimuotoisuuden parantamiseksi tehdään lisää lainsäädäntöä, pitää omaisuudensuojaa tehostaa, jotta yhteiskunnan tasapaino säilyy”, sanoo MTK:n maankäyttökysymyksiin erikoistunut lakimies Leena Kristeri.

Kaavamääräyksellä yksityismaata voidaan ottaa suojelun piiriin pakkokeinoin. Maanomistajan kannalta ratkaisu on pulmallinen.

”Jos käytetään kaavasuojelua, maanomistajan on vaikea saada mitään korvausta”, Kristeri sanoo. ”Jos suojelun toteuttamiseen on useampi tapa, pitäisi valita heikommalle osapuolelle eli maanomistajalle suotuisa menetelmä.”

Kaavasuunnittelua tekevillä viranhaltijoilla on aika suuri vastuu ja valta, Halkilahti täydentää.

Kerran tehty suojelumerkintä kaavaan on sementoitu vuosiksi eteenpäin. Yksittäisen kohteen virheiden perusteella maakuntakaavaan ei lähdetä tekemään muutoksia.

Uudenmaan loppusuoralla oleva maakuntakaavoitus puhutti jo viime vuonna.

Ely-keskus ehti lähettää hakkuukieltoja maanomistajille soidensuojelumerkinnällä kaavoitetuista alueista. Myöhemmin ely-keskus pahoitteli aiheettomia kieltojaan (MT 23.11.).

Osaa maakuntakaavoihin merkityistä uusista suojelualueista oli tarkoitus suojella soidensuojelun täydennysohjelmassa. Tuolloinen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) torppasi ohjelman.

”Soidensuojeluohjelma olisi ollut ensimmäinen luonnonsuojelulain mukainen ohjelma pitkään aikaan”, MTK:n lakimies kertoo.

Päätettiin, että suojelua toteutetaankin Suomessa vapaaehtoisin keinoin ja muun muassa soidensuojelua varten käynnistettiin Helmi-ohjelma.

Nyt samoja kohteita ollaan tuomassa Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntakaavoihin. ”Unohdetaan vapaaehtoisuus, johon on sitouduttu ja johon on rahoitus järjestetty. Samaan aikaan maakuntakaavoituksella pakkosuojellaan alueita”, Kristeri kuvailee.

Frenckellin mailla vanhimmat kartoitukset ovat vuodelta 2013. Selvitys tehtiin ylimalkaisesti, hän moittii.

Jos omia maita suojellaan maakuntakaavassa, ely-keskuksen kautta voi tehdä suojelusopimuksen. Mutta vaikka sopimusta ei tekisikään, alue on silti suojeltu, mikäli alueella ei ole voimassa kuntakaavaa, Kristeri sanoo.

Maakuntakaava on mittakaavaltaan niin suuri, ettei keskustelua yksittäisen maanomistajan kanssa käydä.

”Se ei kuulu sen tason suunnitteluun – vaikka koko kiinteä omaisuus menisi suojelumerkinnän alle."

Huoli siitä, että korvauksia suojelukohteiksi merkityistä maista ei saisi, on Uudenmaan liiton ympäristöasiantuntija Silja Aallon mukaan aiheeton.

”Toteuttamiskeinona on luonnonsuojelulaki. Luonnonsuojelualueeksi perustettavista kohteista valtio maksaa käyvän hinnan.”

Rahoitus on kunnossa, hän sanoo. Uudenmaan ely-keskus on hänen mukaansa itse aktiivisesti yhteydessä maanomistajiin.

Kiinteistörajat eivät ole lähtökohta kaavoitusvaiheessa, Aalto toteaa. Kaavoitussuunnitelmista on tehty kaksi esittelytilaisuutta.

”Kaikissa luontokohteissa ei maakuntatasolla ole mahdollisuutta käydä. Suojeltavan alueen rajat tarkentuvat maastokäynneillä luonnonsuojelualuetta perustettaessa.”

Vaikka alueille saisikin suojelusopimuksen, Frenckell epäilee, tekisikö niin. Hän pelkää, että muutokset säädöksiin voisivat tulevaisuudessa laajentaa suojelukohteita entisestään.

Frenckellin mukaan nyt tehdään sama virhe kuin Natura 2000 -hankkeen kanssa. Päätöksiä tehdään maanomistajia kuuntelematta.

”Aikomus ja tahto on sama. Ei luontoa haluta tuhota. Pitäisi olla yhteydessä, keskustella ja käydä yhdessä katsomassa maita.”

Lue myös:

Suojelu kaavoituksen avulla polttaa välit maanomistajiin, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen – "Menettelytapa korpeaa"

Lue lisää

Omaisuuden suoja on murenemassa

Suojelu kaavoituksen avulla polttaa välit maanomistajiin, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen – "Menettelytapa korpeaa"

Uudenmaan ely-keskus pahoittelee aiheettomia hakkuukieltojaan ja myöntää virheensä – Hups, meiltä lähti epäselvä sähköpostiviesti

Kansanedustajat syyttävät ely-keskusta maanomistajien omaisuuden sosialisoinnista: "Tilanne on kohtuuton"