MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää" - Politiikka - Maaseudun Tulevaisuus
Politiikka

MTK:n ilmastotiekartassa lähdetään ruokavalion muuttamisen sijaan maaperä edellä – "Tehtiin miten tahansa niin maaperän päästöjä täytyy vähentää"

Ministeri Leppä painotti puheenvuorossaan, että tuontituotteilla pitää olla samat vaatimukset, kuin kotimaassa tuotetuilla.
Luke, MTK, SLC / Kuvitus: Juho Leskinen
Maatalouden ilmastotiekartta julkistettiin tänään. Sen on tarkoitus toimia keskustelunavauksena maatalouden ilmastotoimille.

Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen esitteli tänään MTK:n tilaaman maatalouden ilmastotiekartan. Hän korosti, että nyt julkistetussa ilmastotiekartassa on lähestytty ongelmaa maaperän kautta.

"Eniten mediassa huomiota saaneet työt ovat usein sellaisia skenaarioita, joissa voimakkaasti vähennetään kotieläintuotteiden kulutusta ja sitä kautta pellon tarvetta", Lehtonen sanoi.

"Kolme neljännestä maatalouden päästöistä tulee kuitenkin maaperästä. Tehtiin mitä tahansa niin näitä päästöjä täytyy vähentää."

Ilmastotiekartta lähti siitä oletuksesta, että suomalaisten ruokatottumukset eivät erityisemmin muutu. Lehtosen mukaan tämä ei ole kartan keino eikä tavoite, vaan ainoastaan ennuste siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Iso vaatimus ilmastotiekartassa esitetyille skenaarioille on satotasojen kasvaminen sekä nurmella, että viljalla. Tämä mahdollistaa peltojen monipuolisemman käytön.

Satoisuus saadaan Lehtosen mukaan kasvamaan uusilla kasveilla, jotka pystyvät hyödyntämään paremmin ilmastonmuutoksen pidentämän kasvukaudet, sekä tarkemmalla viljelyllä.

Vapautuvalla viljelymaalla lisättäisiin muun muassa palkokasvien ja öljykasvien viljelyalaa, sekä nurmenkasvatusta biokaasutuotantoon.

Metsittäminen koskisi lähinnä huonoimpia kivennäismaita. Huonompia turvemaita perustettaisiin kosteikoiksi, sikäli kun se on kannattavaa, ja osa yksinkertaisesti jätettäisiin pois viljelykäytöstä.

Lehtonen korosti, ettei tämä toteudu ilman toimivia kannustimia:

"Nykyisellään jos viljelijä perustaa turvemaan kosteikoksi, on iso riski, että hän menettää maataloustuet. Tämä asetelma on täysin eriparinen ja sopimaton Suomen erittäin kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin nähden."

Lehtonen myös muistutti, että viljelijät eivät tee ilmastotoimia, jos ne tarkoittavat tulonmenetyksiä heille.

Kaiken kaikkiaan ilmastotiekartan toimien hintalappu olisi noin 3-5 miljardia euroa, mutta kaikki tästä ei välttämättä olisi lisäistä rahaa. Yhden vähennetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulisi noin 20–40 euroa.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski onnitteli tekijöitä isosta ja kattavasta tutkimuksesta.

"Tässä tiekartassa on todella hyvin tunnistettu muutostarpeita. Ilmastotoimet on hienosti tuotu toiminnan kehittämisen ytimeen."

Damski muistutti, että pyrkimys hiilineutraaliuteen on kansainvälinen kilpajuoksu, jossa ensimmäisenä tuloksia saavat ovat myös kilpailuetuasemassa muihin nähden.

Hän painottikin nopean liikkeellelähdön tärkeyttä.

"Mitä nopeammin päästään tekemään ilmastotoimia maataloudessa, sitä vähemmän negatiivisia vaikutuksia sinne tulee."

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) muistutti, ettei vähemmillä resursseilla voi vaatia maanviljelijöiltä enempää.

"Jos tila ja tili ovat punaisella, ei viljelijä voi olla vihreä."

Leppä linjasi myös, ettei ruuantuotannon ilmastovaikutuksia pidä ulkoistaa, vaan toimiva kotimainen maatalous ja ruokajärjestelmä ovat paras tie. Hän peräsi myös yhtä tiukkoja kriteerejä tuontielintarvikkeille, kuin Suomessa tuotetuille.

"Ei voi olla niinkään, että viritämme oman kansallisen maataloutemme kaikilla mittareilla mitattuna maailman huipulle, mutta emme vaadi tuontielintarvikkeilta samaa vastuullisuutta", Leppä sanoi.

Lue lisää:

MTK:n ilmastokartta: Maatalouden hiilipäästöt voisivat vähentyä jopa 42 prosenttia vuoteen 2035 – ei vaatisi muutoksia ruokavalioon

Lue lisää

MMM:n budjettiesityksessä ei yllätyksiä – ministeri Leppä: "Iso kuva on se, että entisellä mallilla ja tukitasolla jatketaan"

MTK toivoi budjettiin vahvempia panostuksia biotalouteen ja -kaasuun

Luke: Yökköset tuhosivat vehnäpellon Elimäellä kesäkuussa – laji on nyt tunnistettu

Maaseudun ei kannata jäädä omaan somekuplaansa