EU:n elvytyspaketti kanavoisi 200 miljoonaa turverahaa Suomelle – energiaturpeen alasajo ohjaisi etsimään raaka-aineelle uusia käyttökohteita
MTK muistuttaa, että turvetta ei pidä kieltää kokonaan, vaan sille tulee löytää uusia käyttökohteita.
Komission esittelemä oikeudenmukaisen siirtymän rahasto auttaisi Suomen turvesektoria uudistumaan. Kuva: Pekka FaliSuomi voisi saada turvesektorin uudistamiseen 200 miljoonaa euroa, Euroopan komission suunnitelmat paljastavat.
Euroopan unionin ilmastosiirtymää vauhdittavan oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) tarkoitus on muuttaa hiili-intensiivisten alojen tuotantoprosesseja ympäristöystävällisemmiksi ja auttaa alojen ammattilaisia työllistymään uudelleen.
Suomi on saamassa JTF-rahoitusta EU-komission uusimpien elvytyssuunnitelmien perusteella 968 miljoonaa euroa vuosille 2021–2027. Arvioiden mukaan hieman alle viidennes tästä osoitettaisiin energiaturpeen alasajoon.
Jotta jäsenmaat voivat kotouttaa JTF-rahastosta varoja, niiden pitää täyttää tietyt kriteerit. Suomelle rahaa ollaan jakamassa muun muassa turvetuotannon perusteella.
MTK näkee ilmastorahastossa hyvän mahdollisuuden maakuntien kehittämiseen. Turvepohjaisista uusista tuotteista on mahdollisuus rakentaa uutta yritystoimintaa ja kasvattaa alan työllistävyyttä. Jäsenvaltioiden tulisi yksilöidä ne alueet, joihin vähähiilisyyden muutokset vaikuttavat eniten.
”Varoja tullaan kohdentamaan alueellisten suunnitelmien kautta. Niiden alueiden, joilla turpeen tuotantoa on merkittävästi, tulisi päästä mukaan oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin”, MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola sanoo.
Mäki-Hakola muistuttaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahoitus on maaseudun kehittämistukien rinnalla Suomelle merkittävä EU-rahoituksen lähde. JTF:n ja vastinrahoiksi suunnattujen aluekehitystukien jakamista maakuntiin tulee kuitenkin seurata tarkasti.
”Lisääntynyt rahamäärä korostaa sen tärkeyttä, että turpeen tuotannossa ymmärretään energiaturpeen vähetessä edistää muita käyttökohteita. Jos turpeen energiakäyttöä vähennetään, turpeen muuta käyttöä pitää pystyä lisäämään.”
Turpeen mahdollisuudet on tähän mennessä tunnustettu energiakäytön lisäksi ainakin kuivikkeena ja kasvuturpeena.
JTF-varoille ehtona on se, että jäsenmaiden on ohjattava unionin budjetista saatavia aluetukirahojaan vähintään puolitoistakertaisesti kokonaispottiin mukaan.
Kun turvekriteerien jakoperusteiden päälle laitetaan aluekehityksen vastinrahaa, turvetuotannolle jaettava potti heilahtaisi yli 200 miljoonaan.
Eteen voi tulla tilanne, jossa jatkossa merkittävä osa aluekehitysvaroista päätyisi JTF-rahoituksen vastineeksi. Ehtoja vastinrahalle on kuitenkin lievennetty komission uusimmassa esityksessä, mitä MTK pitää hyvänä asiana. Vastinrahaa tarvittaisiin jatkossa vain neljäsosalle kokonaisrahoituksesta.
”Tämä helpottaa Suomen tilannetta, koska maamme omat koheesiorahat eivät olisi riittäneet vastinrahaksi.”
Komission viime kuussa julkaisema talouden elpymissuunnitelma kasvatti oikeudenmukaisen siirtymän rahoituspottia roimasti.
Komission suunnitelmana on ottaa markkinoilta lainaa ja jakaa 750 miljardia euroa jäsenmaille lainoina ja avustuksina koronaviruspandemiasta selviytymiseen. Yhtenä ehtona rahoitukselle olisivat kestävät ilmasto- ja ympäristöratkaisut.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto kasvoi komission elpymisesityksessä aiemmasta 7,5 miljardista 40 miljardiin euroon, ja Suomelle arvioitu saanto lähes kuusinkertaistui.
Rahaston lopullinen koko päätetään jäsenmaiden välisissä neuvotteluissa.
Lue myös: Sitra selvitti turpeesta luopumista, mutta ei kuullut Vapoa ja turvealan etujärjestöjä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
