Analyysi: Keskustan puheenjohtajatentissä nähtiin kirkas hetki, mutta puhuttiinko kokouksessa tärkeistä asioista?
Puheenjohtajatentissä ehdokkaat piiskasivat puolueen linjaa, mutta henkilövaali hallitsi yleiskeskustelua.
Puheenjohtajaehdokkaat odottamassa äänestyksen tulosta. Kuva: Jaana KankaanpääKeskustan puheenjohtajatentissä nähtiin kirkas hetki lauantaina, kun ehdokkaat tekivät eroa nykyhetken kovimpaan kilpailijaan perussuomalaisiin.
Ensin sen hetkinen puheenjohtaja Katri Kulmuni mietti, miksi isänmaallisuus on livennyt vain populisteille ja maahanmuuttokriitikoille. Hän pitää keskustaa hyvinkin isänmaallisena.
"Meidän isänmaallisuus ei rajoita ketään pois. Opetamme kielen ja kutsumme työn ääreen", Kulmuni sanoi maahanmuutosta.
Sitten Petri Honkonen sanoi vielä terävämmin, että keskustan ja perussuomalaisten ero on siinä, että keskusta ei vihaa ketään.
"Perussuomalaiset pyrkivät tietoisesti järkyttämään demokraattista yhteiskuntaa turvaavia rakenteita, kuten poliiseja. Keskusta ei rakentavana puolueena voi sellaista hyväksyä", Honkonen sanoi.
Perussuomalaiset on keskustalle tärkeä puolue. Kulmuni arvioi, että 100 000 ääntä valui keskustalta perussuomalaisille viime vaaleissa.
EU-kritiikinkin perussuomalaiset on onnistuneesti ominut.
"EU-kriittisyys purkautui aiemmin keskustan kautta", Honkonen sanoi.
Kun haastattelija Katri Makkonen kysyi, keitä varten keskusta on, Kulmuni vastasi, että aivan tavallisia ihmisiä varten. Keskusta on keskellä, eikä Kulmuni siitä luopunut, vaikka Makkonen vielä haastoi.
Tarkemmin ajatellen keskellä olemisen korostaminen on poliitikolle rohkea veto. Politiikassa pitää erottautua ja keskellä oleminen on riski, sillä sillä ei erotu, vaikka yksin keskellä olisikin.
Ja oikeassahan Kulmuni on. Kyllä tässä poliittisessa myrskyilyssä kerta kaikkiaan tarvitaan malttia ja rauhallista harkintaa.
Samoilla linjoilla oli puheenjohtajakisan voittanut Annika Saarikko. Hän vain puki sanoman isänmaan ja kodin kaapuun.
Aivan yhtä rehellinen hän ei uskaltanut olla, kuin keskellä seisomista korostanut Kulmuni.
Toki paljon puhuttiin myös itsestään selvistä ongelmista, joihin kuitenkaan ei täsmällisiä vastauksia pystytty antamaan. Sellaisia olivat esimerkiksi työllisyyden parantaminen sekä heikoimman ja maaseudun puolustaminen.
Saarikko kaipasi puolueen itsetunnon nostoa, Ilkka Tiainen puhui kulttuurista.
Osalle niistäkin annettiin aplodeja.
Ennalta pohdittiin, että kokous pyörisi liikaa henkilövalintojen ympärillä. Näin kävikin ainakin yleiskeskustelussa.
"Yleiskeskustelu on kestänyt nyt noin neljä tuntia, mutta edes puolta tuntia ei ole puhuttu puolueen linjoista, mitä varten tämä keskustelu on. Puhuttu on vain henkilövalinnoista", Justiina Kaleva Seinäjoelta sanoi.
Lopulta puheenvuoroja käytettiin 202, joista noin 80 kannatti Kulmunia ja suurin piirtein saman verran Saarikkoa.
Puolueessa varsin hyvin tiedetään, että yleisön silmissä linja on epäselvä. Taustatyö linjan kirkastamiseksi on käynnissä ja kokouksen aikanakin kokoontui Keskusta 2030 -ohjelman valiokunta.
Puoluekokoukselle oli tullut 264 aloitetta käsiteltäväksi.
Mutta ne kaikki jäivät henkilökeskustelun varjoon. Se jäi päällimmäiseksi mielikuvaksi kokouksesta ja se tarkoittaa, että muut puolueet pystyvät jatkamaan keskustan kritisoimista linjattomuudesta.
Itseruoskimista keskusta on harrastanut viime vaalien tappion jälkeen. Sitä ovat ruokkineet myös kannatuskyselyt. Viimeisin Ylen tekemä kertoo keskustan kannatukseksi 11,3 prosenttia.
Sitä harjoitettiin myös puheenjohtajatentissä varsin rehellisesti. Vaan taisi sekin jäädä henkilökeskustelun varjoon.
Entä sitten tärkeät asiat? Puheenjohtajaehdokkaista Honkonen totesi, että keskusta on ainoa puolue, joka huolehtii kuntataloudesta.
MT kirjoitti elokuussa, että kuntataloutta uhkaa kaikkien aikojen pahin velkaantumisvuosi. Alijäämä voi olla neljä miljardia euroa.
Kuntavaalien alla kuntatalous voisi olla yhtä lausetta tärkeämpi aihe käsiteltäväksi.
Toinen miljardin euron kysymys on EU:n aluetukirahojen uusjako. Nyt suurin potti menee pohjoiseen ja itään. Länsi- ja Etelä-Suomi haluavat lisää.
Maakunnat eivät ole päässeet jakomallista sopuun ja asia on keskustan elinkeinoministerin Mika Lintilän käsissä. Tukien seitsemän vuoden summa on noin 1,6 miljardia euroa.
Sen suuntautumisella on merkittävästi vaikutusta juuri sillä alalla, jota Kulmuni mielellään korostaa: "Aika paljon meitä haukutaan aluepolitiikasta", Kulmuni sanoi.
Sitten pitäisi myös ikääntymisen tuomat ongelmat hyvinvointivaltiolle ratkaista. Muun muassa.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
