Politiikka

"Kokoomuksen tulos ei ole maaseutumaisten kuntien osalta mairitteleva – puolueen maata viljelevänä kansanedustajana viestistä on otettava opiksi"

Janne Sankelo kirjoittaa yliökirjoituksessaan puolueensa menestyksestä maaseudulla.
Johannes Tervo
"Poliittisessa lähihistoriassa kokoomus on noussut maaseutupolitiikan piikkipaikalle erityisesti silloin, kun keskusta on kokenut vaaleissa rökäletappion ja jäänyt nuolemaan haavojaan oppositioon", Janne Sankelo arvioi puolueen roolia.

Kokoomuksella on pitkä historia koko Suomen puolueena, ja tälläkin hetkellä puolueella on kansanedustaja jokaisesta Suomen vaalipiiristä. Kannattajakunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan läpileikkaus suomalaisista. Vuosikymmenten aikana Suomi on kaupungistunut ja samalla kaupunkipolitiikan rooli on vahvistunut perinteisen talonpoikaispuolueen teemoissa ja linjauksissa.

Poliittisessa lähihistoriassa kokoomus on noussut maaseutupolitiikan piikkipaikalle erityisesti silloin, kun keskusta on kokenut vaaleissa rökäletappion ja jäänyt nuolemaan haavojaan oppositioon. Kokoomusta on tuolloin suorastaan vedottu ottamaan hallituksessa vastuuta maaseudun elinkeinoista. Puolueen sisällä toimii aktiivinen maaseutupolitiikan osaajien verkosto, jota isänmaan kutsu tositoimiin velvoittaa säännöllisesti.

Kokoomuksen vedolla on hallituksissa aina pystytty maaseudun näkökulmasta vähintään kohtuullisiin suorituksiin. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen voittona esitelty EU:n rahoituskehysneuvottelutulos on samantasoinen kuin kokoomuksen edellisellä kierroksella neuvottelema.

Ei sitä silloin keskusta kehunut, mutta jostain syystä nyt vastaavaa tasoa pidetään hyvänä.

Maatalouspolitiikka on EU:n yhteistä politiikkaa ja kokoomus on näissä kuvioissa parhaimmillaan hyvien kontaktiensa ansiosta.

Vuonna 2012 silloinen pääministeri Jyrki Katainen sanoi minulle, varapuheenjohtajalleen, kesken tiukkojen budjettivääntöjen: ”On tässä hemmetin hankalaa olla, kun hallituskumppaneiden mielestä maataloudesta voidaan säästää niin paljon kuin sielu sietää”. Siihen puolustustaisteluun tarvittiin kokoomusta. Niin tarvitaan jatkossakin.

Suomalainen maaseutu on paljon muutakin kuin perinteistä maa- ja metsätaloutta. Mutkaisten teiden varrella on korkean teknologian vientiyrityksiä, matkailuvetonauloja ja merkittävää erikoisosaamista. Koronan aikana seutukaupunkien ja maaseudun vetovoima on kasvamassa myös asuinpaikkana. Maaseutu- ja seutukaupunkipolitiikalle on nyt tilausta.

Suomalaiset, riippumatta asuinpaikastaan, ovat pääsääntöisesti sitä mieltä, että maaseudun elinvoima on meille kaikille tärkeää ja kotimaista ruokaa arvostetaan kuluttajien valinnoissa. Väittäisin, että hyvällä maaseutupolitiikalla mikä tahansa puolue hankkii kovia kannuksia myös kaupungeissa. Seuraavien vaalien piikkipaikka on tarjolla tämän kokonaisuuden oivaltavalle.

Maaseudun Tulevaisuus tekee säännöllisesti tutkimusta siitä, mikä puolue ajaa kansalaisten mielestä maaseudun asioita parhaiten. Keskusta on ollut aina ykkönen, Perussuomalaiset kakkonen ja muut kaukana perässä. Maaseutumaisten kuntien vastauksien osalta kokoomuksen tulos ei ole mairitteleva.

Mielenkiintoista on se, että moni keskustaa maaseudun kannalta parhaimmaksi puolueeksi tituleerannut äänestää vaaleissa silti kokoomusta. Lieneekö tässä tapauksessa äänestäjä ottanut huomioon koko kokonaisuuden: isänmaan tulevaisuuden, talouden kehityksen, modernin otteen, sivistyspuoluenäkökulman ja niin edelleen?

Joka tapauksessa maata viljelevänä kokoomuksen kansanedustajana tutkimuksen viestistä on otettava opiksi.

Muistan kun vuosia sitten kysyin erästä nuorta perheenäitiä kokoomuksen kuntavaali­ehdokkaaksi.

Hänen appensa ei ollut asiasta innostunut ja murahteli taustalla jarrutellen, että ”kommunistitkin ajavat maatalousasioita paremmin kuin kokoomus”.

No, talosta löytyi kuin löytyikin ehdokas ja tiettäväksi appikin kävi hammasta purren äänensä antamassa miniälle.

Samanlaista muurinmurtamista tarvitaan nyt, mutta sen pitää tapahtua asioiden kautta saatavan uskottavuuden kautta.

Kokoomus on aina hallinnut hyvin kokonaisuuksia ja osaltaan ajanut maaseudun asiaa ja on ollut kehittämässä maa- ja metsätalouden elinkeinoja. Tästä suunnasta on pidettävä kiinni, mutta siitä on puolueen osattava viestiä paremmin ja yksituumaisemmin. Tärkeät yksityiskohdat eivät saa hautautua niin sanottujen suurten kysymysten alle.

Puolueemme on kyettävä aiempaa paremmin aistimaan maaseudun väen tuntemuksia sekä tietenkin viestimään omista maaseutua koskevista näkemyksistämme. Jos ihminen tuntee asioiden olevan tietyllä tolalla, tunne on aina yksityinen ja arvokas. Meidän politiikan tekijöiden tehtävä on tehdä linjauksia ja päätöksiä, joilla luottamuspääoma kasvaa.

Janne Sankelo

kansanedustaja (kok.)

Kokoomuksen maaseutupolitiikan verkoston puheenjohtaja

Kauhava

MT:n kaikki mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Mauri Pekkarinen: "Kun Marjatta Väänänen nousi ylös ja kertoi näkemyksensä, niin kuulijat sananmukaisesti kuuntelivat"

Mielipide: Kokoomuksessa maataloudesta puhuvat vain pääkaupunkiseudun kansanedustajat – he kilpailevat vihreiden kanssa siitä, kuka sanoo ilkeämmin maanviljelijöistä

Annika Saarikko kommentoi Marjatta Väänäsen poismenoa – "Kaikki se, mitä olen Marjatasta ymmärtänyt, tiivistyy sanoihin määrätietoisuus ja sivistys"

Kuntavaalit on pidettävä huhtikuussa koronasta huolimatta – yli kaksi kolmesta ei halua siirtää