Imatra odottaa hallituksen päätöstä henkeään pidätellen
Imatra on ollut oikea paikkakunta Rumble Toolsille.
Tilannekuvaa tuottava yritys tekee lentäviä robotteja, joilla voidaan valvoa esimerkiksi tehtaita, satamia ja kaupunkeja. Yritys tekee yhteistyötä myös puolustusvoimien kanssa.
Rumble Tools valmistaa robottikopterit ja niitä lataavat asemat Imatralla, kahden kilometrin päässä itärajasta.
Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Arto Koivuharju kertoo, että Venäjä suojaa ilmatilaansa. Gps-häirintä on rajan pinnassa arkea.
Häirintä on pakottanut kehittymään ja kehittämään järjestelmää. ”Tämä on otollinen paikka testata häirinnänsietokykyä.”
Miljoonan liikevaihtoa pyörittävä, 23 henkeä työllistävä yritys haluaa kasvaa.
”Liikevaihto viisinkertaistuu tänä vuonna”, kertoo Koivuharju.
”Tilauksia tulee tällä hetkellä enemmän kuin pystymme toimittamaan.”
Siviilipuolen tehtäviin menee 90 prosenttia järjestelmistä mutta puolustuspuoli kasvaa Koivuharjun mukaan nyt siviilipuolta nopeammin.
Tekoälyä hyödyntävät robottikopterit voivat toimia parvessa ja pystyvät autonomiseen toimintaan, jota tosin Euroopan ja sitä myötä Suomen lainsäädäntö rajoittaa.
Robottikopterit käyvät lennoilla ja opiskelevat aluettaan. Ne kertovat havaitsemistaan poikkeamista, esimerkiksi lumessa havaituista jalanjäljistä tai aitaan ilmaantuneesta reiästä.
Niillä voi myös seurata ajoneuvoa tai ihmistä ja toimittaa tiedot eteenpäin poliisille, rajavartijoille tai puolustusvoimille viranomaisverkossa.
Esimerkiksi tehdasalueelle ilmaantuva vieras drone voidaan havaita signaalivalvonnalla eli kuuntelemalla radiospektriä. Kopteri voi käydä nappaamassa kuvan sen lennättäjästä.
Asiakkaita ovat muun muassa Yara sekä Stora Enso, UPM ja Metsä Group.
Metsäyhtiöitä kiinnostaa turvallisuus ja myös paloturvallisuus.
Etänä operoitavissa koptereissa on kyydissä sensoreita, kuten lämpökamera. Sillä voi tsekata esimerkiksi hakekasojen tai kuorikasojen lämmön, jotta tulipaloilta vältytään.
”Kasvava trendi on mitata tukkipinojen tilavuudet. Mittatikkumiestä ei tarvita”, kertoo operatiivinen johtaja Pauli Jäppinen.
Imatralla odotetaan nyt Orpon hallituksen päätöstä, aloitetaanko seutukunnassa erityistalousaluekokeilu.
”Erityistalousalue olisi äärimmäisen tärkeä Imatran seudulle”, sanoo Koivuharju.
Liikemies Kyösti Kakkosen rahoittamalla Rumble Toolsilla on päällä 30 miljoonan euron investointiohjelma, jolla halutaan luoda koko maan kattava kopteriverkosto. Turku on hankkeen pilottialue. Järjestelmiä on tulossa myös Hankoon, Inkooseen, Lappeenrantaan, Ouluun ja Rovaniemelle.
”Kasvamme isolla vauhdilla. Jos Imatra pääsee erityistalousalueeksi, meillä on halua ja kykyä investoida alueelle.”
Imatran kaupunginjohtaja Matias Hilden kertoo, että rakennemuutos on näkynyt perinteisessä teollisuuskaupungissa jo vuosikymmeniä.
50 vuotta sitten Imatra oli vaikeuksissa, kun terästehdas oli vähentänyt väkeä.
Valtio sijoitti tuolloin Imatralle Valcon valmistamaan väritelevisioiden kuvaputkia. Toimintaa ei saatu kannattavaksi.
Seuraavaksi valtio rahoitti Imatran kylpylää. Se on nyt velkasaneerauksessa, kun venäläismatkailijat ovat poissa.
Imatra purkaa sekä vuokratalojaan että tyhjiä liiketiloja keskustoista.
Itärajan sulkeminen on ollut Hildenin mukaan iso isku matkailu- ja palvelualalle. Kaupan alalta on Imatralla hävinnyt 300 työpaikkaa vuodesta 2019 lähtien.
”Imatra on kantanut isoimman iskun rajasulusta. Korkeimmillaan rajanylityksiä oli 2013 yhteensä 2,5 miljoonaa”, kertoo 2022 kaupunginjohtajana aloittanut Hilden.
Myös kiinteistömarkkina on mennyt sekaisin. Imatra purkaa sekä vuokratalojaan että tyhjiä liiketiloja keskustoista.
Vielä isompi isku Imatralle on kuitenkin ollut metsäteollisuuden kilpailukyvyn lasku itärajan mentyä säppiin.
”Meillä on tahto ja toive saada tänne yrityksiä ja uusia kuntalaisia ja eteläkarjalaisia, jotta saadaan elinvoimaa ja työpaikkoja.”
Erityistalousaluekokeiluun on ehdotettu Imatran seutukuntaa eli Imatraa, Parikkalaa, Rautjärveä ja Ruokolahtea.
Rautjärven kunnanjohtaja Maija Kääriäisen mukaan seutukunnan erityistalousalue olisi äärimmäisen tärkeä koko Etelä-Karjalalle.
”Meillä on tahto ja toive saada tänne yrityksiä ja uusia kuntalaisia ja eteläkarjalaisia, jotta saadaan elinvoimaa ja työpaikkoja.”
Yhteistyökeskusteluja on kuntajohdon ja päättäjien kanssa käyty jo pitkään ennen kuin Kääriäinen aloitti viime vuoden elokuussa kehitysjohtajana ja syyskuussa kunnanjohtajana 2 900 asukkaan kunnan johdossa.
Hildenin mukaan Itä-Suomi on saanut Orpon hallitukselta paljon sympatiaa.
”En ole havainnut toimenpiteitä, joilla metsäteollisuuden kilpailukykyä olisi parannettu. Kaakkois-Suomi kantaa vastuun teollisuudesta”, sanoo Hilden.
Etelä-Karjala käyttää esimerkiksi 10 prosenttia koko maan teollisesta sähköstä, vaikka sen osuus väestöstä on vain 2 prosenttia.
Turun juna palvelisi henkilöliikennettä. Teollisuudelle tärkeä, tavarakuljetuksiltaan vilkas Karjalan rata on Hildenin mukaan pitkältä matkalta edelleen yksiraiteinen.
”Onko meillä kansakuntana varaa siihen, etteivät taloudellisen toimeliaisuuden työkalut ole yhtä hyviä kuin esimerkiksi Puolassa?”
Erityistalousalue voisi Hildenin mukaan kaapata investointeja, jotka muutoin menisivät ulkomaille.
”Se olisi uusi aluekehityksen työkalu, joka Suomesta puuttuu. Onko meillä kansakuntana varaa siihen, etteivät taloudellisen toimeliaisuuden työkalut ole yhtä hyviä kuin esimerkiksi Puolassa?”
Suomalaisyrityksetkin ovat siirtäneet toimintojaan esimerkiksi Gdanskin erityistalousalueille.
Pienet yritykset voivat saada tukea jopa 80 prosentille investoinneista ja palkoista. Itä-Puolassa tuet ovat suurimmat, kertoo Puolassa alueisiin tutustunut Hilden.
Erityistalousalue voisi antaa mahdollisuuksia elinkeinorakenteen monipuolistamiseen.
Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat syntyneet metsäteollisuuden ympärille. Pienemmilläkin yrityksillä on kytkös metsäteollisuuteen, samoin puhtaan siirtymän investoinneilla.
Nyt Imatralla kaavoitetaan tehdasta norjalaiselle Norsk-e-Fuelille, joka suunnittelee synteettisen lentopolttoaineen valmistamista sellutehtaan puusta tuottamasta hiilidioksidista.
”Tämä on uusi askel metsäteollisuudessa ja Suomelle iso mahdollisuus. Täällä riittää sellutehtaita ja puhdasta sähköä.”
”Mittelstand-kokoluokan yritykset puuttuvat meiltä lähes kokonaan. Työpaikat syntyvät niihin.”
Hilden ei halua jälkiviisastella ja tuomita edeltäjiensä elinkeinopolitiikkaa.
Erityistalousalue voisi kuitenkin antaa mahdollisuuksia elinkeinorakenteen monipuolistamiseen.
Pk-yritystuki olisi Hildenistä tärkeä sekä olemassa oleville että uusille yrityksille. ”Mittelstand-kokoluokan yritykset puuttuvat meiltä lähes kokonaan. Työpaikat syntyvät niihin.”
Mittelstand-yritykset työllistävät tyypillisesti 50–499 henkeä.
Imatran pitkä negatiivinen kierre pitäisi saada poikki. Seutukunta on Hildenin mukaan valmis tekemään työtä erityistalousalueen eteen.
Imatralla on kolme keskustaa. Imatrankoskella kävelykadun varrella asiakkaita pullistelee torstai-iltapäivällä Konditoria Imatrankoski.
Konditorian omistajan Titta Honkasalon ja kahvilatyöntekijä Seela Helinin mukaan keskusta tarvitsee kovasti apua.
”Kaikki vaateliikkeet ovat sulkeneet paitsi yksi. Ei täällä oikeastaan ole enää mitään. Tämä on aavekaupunki”, sanoo Helin.
Vuoksenniska ja Imatrankoski ovat naisten mukaan kuolevia keskustoja. Liikkeet siirtyvät Mansikkalaan lähelle Kuutostietä ja automarketteja.
Vuoden sisällä liikkeiden määrä on Imatrankoskella mennyt rajusti alaspäin, mikä näkyy Honkasalon mukaan myös konditorian asiakasmäärissä.
Kun aiemmin työntekijöitä on konditorian listoilla ollut 15 samaan aikaan, nyt listoilla on 6.
Erityistalousalue ja esimerkiksi arvonlisäveron poisto olisi Honkasalon mielestä suuri apu.
”Taisteluhenki pitäisi iskostaa koko kaupunkiin.”
Imatran elvyttäminen vaatisi kaupunkilaisilta pitkäjänteisyyttä ja muutokseen sitoutumista, naiset sanovat.
”Apu ei tule vain ulkoapäin. Pitäisi käyttää palveluja, joita on vielä jäljellä.”
”Taisteluhenki pitäisi iskostaa koko kaupunkiin. Sitä tarvitaan, että tästä suosta noustaan”, sanoo Helin.
Imatra
Imatran kauppala perustettiin vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille, jotka olivat aikaisemmin kuuluneet Ruokolahteen, Joutsenoon ja Jääskeen. Kaupunki siitä tuli 1971.
Alvar Aalto laati Imatran yleisasemakaavan. Kolme keskustaa, Imatrankoski, Tainionkoski ja Vuoksenniska, pidettiin entisillä sijoillaan. Asukasluvuksi arvioitiin tuolloin 100 000.
Väkiluku on nyt noin 25 000. Se on laskenut 1990-luvulta lähtien. 6,4 prosenttia asukkaista on venäjänkielisiä. Työttömyysaste on 17,9 prosenttia.
- Osaston luetuimmat
