Politiikka

Jussi Halla-ahon tausta purkautuu Lauri Nurmen kirjassa: "Toiset pojat ovat ottaneet kiinni sammakon ja repineet elävältä luontokappaleelta jalat irti Jussin silmien edessä"

Into julkaisee tänään kirjan Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta. Laajan ja perusteellisen teoksen on kirjoittanut tietokirjailija ja Iltalehden politiikan toimittaja Lauri Nurmi.
Sanne Katainen
Jussi Halla-Aho seuraa tuloslaskentaa perussuomalaisten EU-vaalivalvojaisissa Apollo Live klubilla Helsingissä toukokuussa 2019.

Toimittaja Lauri Nurmen kirjoittama Jussi Halla-ahon elämäkerta ilmestyy tänään. Kirja paljastaa uusia ja kiinnostavia tietoja perussuomalaisten puheenjohtajan persoonasta julkisen imagon takana.

"Halla-ahosta on kirjoitettu paljon, mutta jutut liittyvät aina ajankohtaispolitiikkaan tai maahanmuuttoon. Hämmentävää, että hänen taustaansa ei ole selvitetty, vaikka henkilö on ollut suuressa julkisuudessa yli 10 vuotta", Nurmi sanoo MT:lle.

Kirjan nimessä on sana epävirallinen elämäkerta, koska Jussi Halla-aho ei ole osallistunut sen tekemiseen.

Teoksesta käy ilmi, että Halla-ahon sukutausta on hyvin yläluokkainen. Hän edustaa juuriltaan suomenruotsalaista pappis- ja kulttuurisukua, johon kuuluu esimerkiksi elokuvaohjaaja Zaida Bergroth.

"Perheessä on hyvin vahva kulttuuris-humanistinen ote. Osa sukulaisista ihmetteli haastatteluissa, mistä Halla-ahon maahanmuuttovastaisuus tulee"; Nurmi kertoo.

Halla-aho polveutuu Ulla-äitinsä puolelta perheestä, jossa on katkeamatta kirjoitettu ylioppilaiksi vuodesta 1738 alkaen.

Sekä isän- että äidinpuolelta sukujuuret vievät Etelä-Pohjanmaalle Alajärvelle. Isoisä Leopold "Poju" Bergroth toimii kunnanhallituksessa ja isoäiti Eeva Bergroth kunnanvaltuustossa kokoomuksen edustajana.

Halla-aho kirjoitti jo lukioikäisenä Aamulehden yleisönosastoon tekstejä, jossa kritisoi Suomen virallista ulkopolitiikkaa suomettuneeksi Baltian maiden kysymyksessä.

"On epäuskottavaa, että Halla-aho olisi kokenut poliittisen heräämisen vasta mennessään Suomen Sisun keskustelupalstalle kolmikymppisenä. Hän oli jo nuorena yhteiskunnallisesti valveutunut", Nurmi arvioi.

Vuonna 1971 syntynyt Halla-aho kasvoi Tampereen Peltolammin rauhallisessa ja demarihenkisessä lähiössä. Poika viihtyy omissa ajatuksissaan, eikä ole kovin puhelias.

Hyväkäytöksinen Halla-aho joutui peruskoulussa rajun koulukiusaamisen kohteeksi. Kiusaaminen alkoi siitä, kun opettaja otti pojan silmätikukseen.

"Opettaja nauroi hänen piirustukselleen ja sanoi että mikähän sinussa on vikana, kun sinä et opi koskaan piirtämään", läheinen kertoo.

Kiusaaminen ei rajoittunut vain opettajaan, vaan myös koulukaverit käyvät Halla-ahoon kiinni sanallisesti ja fyysisesti. Äiti löytää kerran pojan itkemästä polun varresta.

"Toiset pojat ovat ottaneet kiinni sammakon ja repineet elävältä luontokappaleelta jalat irti Jussin silmien edessä, koska he ovat tienneet, että tämä ei eläinten ystävänä kestä nähdä sellaista", kirjassa kerrotaan.

Kirjailijan kuva: Joel Maisalmi / Into
Toimittaja Lauri Nurmen kirjoittama Jussi Halla-ahon elämäkerta ilmestyi tänään torstaina. Kirja paljastaa uusia tietoja perussuomalaisten puheenjohtajan persoonasta ja taustasta julkisen imagon takana.

Lauri Nurmen mukaan Halla-ahon lapsuuteen liitetään herkästi turvaton mielikuva isän alkoholismin vuoksi.

Perhe ja suku tarjoavat pojalle kuitenkin paljon rakkautta. Äiti Ulla oli sairaanhoitaja ja isä Yrjö autoilija, modernissa tamperelaisessa lähiössä perheellä oli viiden huoneen asunto.

"Perheessä kannustetaan sivistykseen, lukemiseen, tieteeseen ja koulunkäyntiin. Halla-aholla on aidosti aika etuoikeutettu tausta. Lapselle isän alkoholinkäyttö on tietenkin aina tragedia", Nurmi sanoo

Vuonna 2013 menehtynyt Yrjö "Ylli" Halla-aho työskentelee osa-aikaisesti legendaarisen managerin Tauno "Tappi" Suojasen Viihdeohjelma Oy:ssa.

Viihdemaailman ilmapiiri oli 1960- ja 1970-luvulla hyvin kostea. Ylli tekee yhteistyötä esimerkiksi Irwin Goodmanin ja Tapio Rautavaaran kanssa, ja kovassa vauhdissa hänkin tarttuu tiheämmin pulloon.

Ulla ja Yrjö Halla-ahon avioliitto päättyy eroon isän alkoholismin vuoksi, kun Jussi on 12-vuotias. Vanhempien eron jälkeen hän ei ollut isänsä kanssa paljoa tekemisissä.

Kirjan kuvitusta
Scripta-bloginsa Jussi Halla-aho on kirjoittanut kotitalonsa kellarikerroksessa Helsingin Eirassa.

Nuorena miehenä Jussi Halla-aho soitti kitaraa ja lauloi Blashemia-nimisessä speedmetalliyhtyessä.

Metallimusiikkiin keskittyvässä, pienlevikkisessä monistetussa Fear-fanilehdessä on Halla-ahon haastattelu vuonna 1991.

Fearin toimittaja kysyy: "Haluaisitteko olla orjakauppiaita?" Halla-aho vastaa: "Minä haluaisin ainakin piiskata ja komennella neekereitä." Bändin nokkamies sanoo myös lehtijutussa: "Minä olen arjalainen ja ylpeä siitä".

"Neekeri-sanan käyttö oli vielä 1990-luvun alussa melko yleistä, mutta se ei ole tavallista, että abiturientti-ikäinen ihminen kuvailee itseään arjalaiseksi", Nurmi sanoo.

Kirjan mukaan Halla-ahon kielteinen suhtautuminen juutalaisiin toistuu useina eri vuosina. Nurmi on perannut tutkimusavustajansa kanssa satoja Halla-ahon blogikirjoituksia 2000-luvun alusta lähtien.

Siviilipalveluksen Halla-aho suorittaa nuorisotalolla Hyvinkäällä. Noustuaan julkisuuden henkilöksi lähes 20 vuotta myöhemmin, hän on usein harmitellut asepalveluksesta kieltäytymistään.

Nurmi arvelee, että Halla-aho valitsi siviilipalveluksen, koska armeijassa hänen olisi pitänyt leikata pitkät hevihiukset.

"Halla-aho vierastaa selvästi komentelua. Hän ajautuu helposti hankauksiin erilaisten auktoriteettien kanssa esimerkiksi lukiossa ja yliopistomaailmassa."

Petteri Kivimäki
Jussi Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi Jyväskylän puoluekokouksessa 2017. Vastaehdokas ja ministeri Sampo Terho loikkaa puolueesta kolme päivää myöhemmin.

Jussi Halla-aho ja Hilla Salovaara tapaavat toisensa työskennellessään samassa projektissa Helsingin yliopistolla. Kahvihuoneessa keskustelut venyvät ja mies pyytää naista sähköpostitse toukokuussa 2000 katsomaan Gladiaattori-elokuvaa.

"Jussi lähetti minulle romanttisia latinankielisiä tekstiviestejä", Hilla kertoo Me Naisissa.

Pariskunnan häitä tanssitaan kesällä 2002. Jussi ja Hilla Halla-ahon esikoistytär Hilma syntyy 2003. Blogissaan ylpeä isä kirjoittaa tarkasti esikoisensa Hilman vuodenkierrosta.

"Hän kirjoittaa verkossa lapsestaan kuin kuka tahansa tämän päivän Vauva-lehden blogisti-äiti", Nurmi kuvailee.

Jussi Halla-ahosta piirtyy Nurmen kirjassa kuva varautuneena ihmistyyppinä, joka viihtyy hyvin itsekseen.

"Hän uppoutuu johonkin asiaan syvälle. Halla-aho omistautuu milloin hevimusiikille, lähiön metsissä leikkimiselle pikkulapsena, milloin ukrainan kielelle ja milloin maahanmuuton vastustamiselle", Nurmi kiteyttää.

Lauri Nurmi, Jussi Halla-aho – Epävirallinen elämäkerta, Into-Kustannus 2020, 280 sivua.

MT:n jättinumero ilmestyy 30.10.
Lue lisää

Myös Marin haluaa maalle

Jussi Niinistö palaa perussuomalaisten hajoamiseen kesällä 2017: "Katsoin velvollisuudekseni jatkaa puolustusministerinä"

Lähidemokratia tarvitsee tekijänsä

Halla-aho kiistää väitteet juutalaisvastaisuudesta – "En halua lähteä sana sanaa vastaan -asetelmiin”