Lasten ja nuorten adhd-diagnoosit yleistyvät yhä – tyttöjen ja poikien ero kaventunut
Adhd-diagnoosit ovat yleistyneet Suomessa muita Pohjoismaita nopeammin, THL:n ylilääkäri sanoo.
Adhd on yleisempi nuorilla miehillä kuin nuorilla naisilla, mutta ero on alkanut kaventua. Kuva: VESA MOILANEN / LEHTIKUVAAdhd-diagnoosit lisääntyvät edelleen 7–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa.
Vuonna 2024 adhd-diagnoosi oli kirjattu noin 12,5 prosentille 7–12-vuotiaista pojista ja noin 11,5 prosentille 13–17-vuotiaista pojista. Alakouluikäisistä tytöistä 4,5 prosentilla oli adhd-diagnoosi, kun taas 13–17-vuotiailla tytöillä diagnoosi oli 7 prosentilla.
Luvut kuvaavat kaikkia ikähaarukoiden lapsia, joilla on ollut adhd-diagnoosi terveydenhuollon rekisterissä vuoden aikana.
Vaikka pojille diagnosoidaan adhd useammin kuin tytöille, ovat tyttöjen diagnoosit lisääntyneet voimakkaammin kuin poikien. Sukupuolien diagnoosierot ovat kaventuneet kuluneen vuosikymmenen aikana.
”Lasten ja nuorten adhd‑diagnoosit ovat yleistyneet koko tarkastelujakson 2015–2024 ajan, eikä selkeää muutosta kehityksen suuntaan ole toistaiseksi havaittavissa”, THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä sanoo tiedotteessa.
Aalto-Setälän mukaan diagnoosien yleistyminen aiheuttaa haasteita erityisesti perusterveydenhuollolle.
”Adhd:n diagnostiikka edellyttää huolellista moniammatillista arviointia, mikä ei useinkaan ole palveluissa mahdollista toteuttaa riittävässä laajuudessa.”
Diagnoosien jatkuva yleistyminen on monen tekijän summa, Aalto-Setälä arvioi STT:lle. Koulutusjärjestelmän muutokset, maailmantilanne, sosiaalisen median käyttö sekä se, miten diagnostiikka tehdään, ovat asioita, joilla kaikilla voi olla vaikutus diagnoosien yleistymiseen.
Suomessa yleistyminen on kuitenkin ollut nopeampaa kuin vaikkapa muissa Pohjoismaissa.
”Varmaan olisi hyvä tarkastella Suomessa ihan käytäntöjä, miten tutkimuksiin ohjaudutaan ja miten diagnostiikka tehdään”, Aalto-Setälä esittää.
Adhd-diagnoosit ovat olleet aina pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Nuoret naiset ovat kuitenkin ottamassa nuoria miehiä kiinni diagnoosien määrässä. Aalto-Setälän mukaan koulun alkaessa tytöt ja pojat ovat kehitykseltään hyvin eri tilanteessa.
”Lapset kypsyvät eri tahtiin, ja pojat ovat erilaisia kuin tytöt. Diagnostiikkapolku saattaa pienillä pojilla käynnistyä tyttöjä herkemmin ihan normatiivisesta käyttäytymisestä”, Aalto-Setälä arvioi.
Myös adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt vuosien 2015 ja 2024 välillä. Viime vuosina diagnoosit ovat kuitenkin yleistyneet lapsilla ja nuorilla lääkkeiden käyttöä nopeammin.
”Tämä on kiinnostava havainto. Adhd‑lääkkeiden käyttö on Suomessa jo varsin yleistä muihin Pohjoismaihin verrattuna, erityisesti alakouluikäisten poikien keskuudessa”, Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori sanoo tiedotteessa.
”Se, että adhd-diagnoosien yleistyminen on viime vuosina ollut lääkkeiden käytön yleistymistä nopeampaa, voi viitata muutoksiin hoitokäytännöissä. Ilmiö koskettaa merkittävää osaa väestöä, ja sen kehitystä on tärkeää seurata rekisteritietojen avulla, kuten THL ja Kela tällä hetkellä tekevät”, hän lisää.
Adhd-lääkityksen sekä diagnoosien yleistyminen on vaikuttanut myös vammaistukea saavien lasten määrän kasvuun. Kela tiedotti viime viikolla, että vammaistukea saavien lasten määrä on kasvanut yli kolmanneksella vuodesta 2015.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
