Politiikka

Yrityskohtainen palkkaratkaisu vai kahden prosentin "perälauta" – Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton jäsenyritysten paikallisissa neuvotteluissa on ollut paljon pelissä

Teknologiateollisuus ry ja työntekijöitä edustava Teollisuusliitto eivät ole puuttuneet neuvotteluihin. Työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat kannustaneet sopimaan paikallisesti.
Jarno Mela, Hanna Linnove
Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton paikallisissa palkkaneuvotteluissa on paljon pelissä. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat antaneet jäsenilleen ja luottamusmiehilleen työrauhan neuvotteluille yrityksissä.

"Meillä on todella kovat odotukset sille, että paikallinen sopiminen toimisi, ja (yrityksissä) pystyttäisiin mukautumaan muutoksiin toimintaympäristössä"; sanoo Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuudella ja työntekijöitä edustavalla Teollisuusliitolla ei vielä ole tarkkaa tietoa neuvottelujen lopputuloksista. Kumpikin tekee jäsenkyselynsä helmi–maaliskuussa.

Osassa yrityksistä neuvottelut on saatu päätökseen jo viime vuoden puolella marras-joulukuussa. Osassa neuvottelut venyivät takarajalle, 15. tammikuuta. Paikalliset ratkaisut ovat koskeneet korotusten toteutus, -tasoa ja ajankohtaakin. Neuvotteluille on saatettu ottaa myös jatkoaikaa.

"Miten neuvotteluissa kävi? Tunnelmat ovat kaksijakoiset", kirjoitti Minna Helle blogissaan maanantaina 18.1.

"Olemme kuulleet sekä hyvistä ja huonoista kokemuksista", Helle kertoo.

Teknologiateollisuus ry:llä on 1 600 jäsenyritystä.

Tarkkaa tietoa luottamusmiesten käymistä palkkaneuvotteluista ei ole Teollisuusliiton puheenjohtajalla Riku Aallollakaan.

"Kyse on paikallisista neuvotteluista ja ensisijainen tavoite on tehdä paikallinen ratkaisu, kuten työehtosopimukseen kirjattu", Aalto vastaa.

Helmikuun alun palkankorotukset Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa ovat 1,4 prosentin yleiskorotus ja 0,6 prosentin yritys- tai työpaikkakohtainen erä.

Paikallisissa ratkaisuissa voidaan sopia korotusten toteutustavasta, ajankohdasta ja suuruudestakin. Jos työnantajan edustajan ja luottamusmiesten välisissä neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sitten perälautana on työehtosopimuksen 1,4 plus 0,6 prosentin korotus.

Teknologiateollisuus ry ja Teollisuusliitto eivät ole puuttuneet neuvotteluihin. Jäsenyritykset ja luottamusmiehet on toki ohjeistettu ja liitot yhdessä kannustaneet sopimaan paikallisesti palkankorotusten sisällöstä, rakenteesta, aikataulusta ja ottamaan huomioon henkilöstön odotuksia. Palkankorotuksia on esimerkiksi joissain yrityksessä tilauskannan tarpeen mukaan aiemmin vaihdettu myös vapaapäiviksi.

"Yksikään pääluottamusmies ei ole minulle soittanut ennen tai jälkeen joulun", Riku Aalto kertoo neuvottelurahasta.

Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden edellinen, 1,3 prosentin palkankorotus tehtiin vuosi sitten maaliskuussa, ennen korona-aikaa.

Koronavuosi mullisti yritysten talousympäristön, ja yritykset ovat joutuneet selättämään monenlaisia vaikeuksia. Yritysten väliset erot kasvoivat.

Teollisuusliitto sai vastaukset 600 yrityksestä luottamusmiehiltään. "Perälaudan" mukaiseen 1,3 prosentin sopimuskorotukseen päätyi 79 prosenttia mukana olleista työpaikoista, paikallisesti tasoltaan ylös- tai alaspäin tai aikataulultaan eriävään sopimukseen päätyi 21 prosenttia. Näissä yrityksissä työskenteli 51 000 työntekijää. Työntekijöiden mukaan jaoteltuna perälauta koski 70 prosenttia.

Samoin Teknologiateollisuus kerää ja analysoi paikallisten sopimusten käyttöä.

Edellisellä 2017–2019 sopimuskaudella valtaosassa yrityksiä sopimustaso vastasi silloista 1,6 prosenttia, joka oli perälautana. Kolmanneksessa yrityksissä korotukset ylittivät perälaudan. Valtakunnallisesti sovitun tason alittavia palkankorotuksia oli hyvin vähän.

Teknologiateollisuudella on kahdeksan teollisuuden sopimusalaa. Minna Helteen mukaan paikallinen palkkaratkaisu on ollut yleisemmin käytössä toimihenkilöillä. Edellisellä tes-kaudella Teknologiateollisuuden henkilöstöstä 60 prosenttia oli sopinut paikallisesti.

Koronavuosi on kohdellut eri tavoin Teknologiateollisuuden ja vientialojen yrityksiä. Toisilla on mennyt taloudellisesti paremmin, toisilla heikommin.

"Ikävintä on kuulla, että joissakin yrityksissä paikallista ratkaisua ei syntynyt yrityksen kriisitilanteesta huolimatta. Se taas ilahduttaa, että monissa yrityksissä pitkäjänteinen työ paikallisen neuvottelu- ja sopimuskulttuurin eteen on tuottanut tulosta", Helle kertoo.

Teknologiateollisuus julkisti 7. joulukuuta viimeisen koronapulssikyselynsä jäsenyritysten toimitusjohtajille. Heikko kysyntä vaivaa edelleen yrityksiä. Teknologiateollisuuden teollisuustoimialojen yrityksistä 44 prosenttia odottaa tuotannon hiljaisimman ajan olevan vasta edessäpäin. Edellisestä kyselystä tilanne oli kuitenkin hieman parantunut.

Helle totesi Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa marraskuun lopussa (MT 30.11.2021), että Teknologiateollisuus ei pyri avaamaan sen ja Teollisuusliiton välillä solmittua työehtosopimusta, vaan odottaa millaisiin palkankorotuksiin paikallisissa neuvotteluista alan yrityksissä päädytään.

"Kysymys on siitä, sopeutuuko tes-järjestelmämme talouden muutoksiin edes historiallisessa kriisitilanteessa vai porskuttaako se eteenpäin niin kuin koronaa ei olisi ollutkaan", Helle kirjoittaa blogissaan.

Yrityksistä kyselyillä koottua tietoa paikallisista ratkaisuista saamme odottaa vielä helmi–maaliskuun vaihteeseen.

Lue lisää aiheesta: Teknologiateollisuus panee toivonsa työehtosopimuksensa paikallisiin "säätöruuveihin": "Emme lähde esittämään työehtosopimusten avaamista"

Jukka Pasonen
Lue lisää

Ammattiliitto Pron mukaan UPM määrää yksipuolisesti toimihenkilöiden tulevat työehdot

Enemmistö nuorista haluaisi lisätä paikallista sopimista

Suomen Yrittäjät: Luottamusvaltuutettu on suositumpi työpaikkasopijaksi kuin liiton luottamusmies

Teollisuusliitto: Paikallisten sopimusten piirissä yli puolet työntekijöistä, lähes 90 prosentilla työpaikoista sovittiin vähintään kahden prosentin palkankorotuksista