Politiikka

Suomessa EU:n huonoimmat maaseudun nopeat laajakaistat – kuilu kaupunkeihin voi kasvaa entisestään

Suomi on kaukana seuraavaksi huonompien maiden takana maaseudun verkkoyhteyksissä.
Jukka Pasonen

Kaikkein huonoin EU-maista. Sellainen on Suomen asema maaseudun nopeissa tietoliikenneyhteyksissä, kertoo Euroopan komission lokakuussa julkaistu raportti.

Seuraavaksi huonoimmilla mailla Latvialla ja Bulgarialla on lähes kolme kertaa enemmän maaseudun kotitalouksia kiinni laajakaistassa.

Keskimäärin EU:n maaseudusta 59 prosenttia oli nopeiden yhteyksien piirissä vuonna 2019. Suomen maaseudun kodeista oli yhdeksän prosenttia.

"Kannustimien puute yrityksille investoida haja-asutusalueilla on ilmeistä", komissio toteaa Suomen tilanteesta.

EU:ssa puhutaan seuraavan sukupolven yhteydestä. Käytännössä se tarkoittaa nopeaa ja kiinteää laajakaistaa tai 5G-yhteyttä.

Maaseudun yhteydet ovat nyt ajankohtaisia, sillä uusi laajakaistalaki tuli voimaan vuoden vaihteessa.

Lakiin liittyvä laajakaistayhteyden vähimmäisnopeuden määräävä asetus on kuitenkin vielä auki. Asetus on tulossa alkuvuodesta.

Keskeistä siinä on, päätetäänkö yhteyden vähimmäisnopeudeksi 100/100 megabittiä sekunnissa vai heikompi 70/21 megabittiä sekunnissa. Ensimmäinen luku on datan latausnopeus ja jälkimmäinen datan lähetysnopeus koneelta verkkoon.

Käytännössä 100/100 tukee vahvemman valokuituverkon vetämistä, kun 70/21 nopeuden yhteydet vievät verkon rakentamista langattomien 5G-yhteyksien suuntaan, arvioi Suomen seutuverkkojen työryhmän jäsen Tuomo Puhakainen.

Jos rakentamisen paino on 5G-verkoissa, maaseudun ja kaupunkien ero pääsyssä nopeisiin yhteyksiin kasvaa. Komission raportissa Suomen kaupunkien kotitalouksista noin 75 prosenttia on jo nyt nopeiden yhteyksien äärellä. Teleoperaattorit rakentavat 5G-verkkoja kaupungeista alkaen, joten niissä yhteydet nopeutuvat nykyisestä.

Seutuverkot ovat maaseudun valokuituprojekteja. Puhakainen oli ennen Etelä-Karjalassa toimivan Saimaan Kuitu Oy:n toimitusjohtaja.

Puhakaisen mukaan operaattoreilla on tavoitteena päivittää nykyiset 4G-linkkimastot 5G-tekniikkaan. Se tuo 5G-yhteydet mastojen lähelle, mutta jättää suuria katvealueita. 5G-mastoja pitää olla huomattavasti tiheämmässä kuin 4G-mastoja.

Ajankohtaisuutta lisää parhaillaan valmistelussa oleva EU:n elvytysrahasto. Aikomus on käyttää varoja laajakaistan rakentamiseen.

Puhakaisen mielestä 100/100 nopeus on kunnianhimoinen tulevaisuuden ratkaisu ja 70/21 on kunnianhimoton.

Samoilla linjoilla on EU. 70/21 nopeus on EU:n tavoitteita heikompi. EU tavoittelee vähintään 100 Megan yhteyttä kaikkiin kotitalouksiin vuoteen 2025 mennessä. Sanna Marinin hallituksen ohjelma on sitoutunut EU-tavoitteeseen.

Nopeita yhteyksiä tarvitaan, sillä palvelut siirtyvät verkkoon. MT kertoi esimerkiksi, että Yle pyrkii siirtämään television antenniverkosta laajakaistaverkkoon.

Puhakaista ihmetyttää, miksi datan lähetysnopeus verkkoon olisi alempi kuin latausnopeus.

Tarve lähettää dataa kasvaa ohjelmistojen ja palvelujen muuttuessa. Niiden perustana on kaupungeissa normina saatavilla oleva nopea yhteys.

"Videon siirtämistä molempiin suuntiin tarvitsevilla asiakkailla lähetys muodostuu pullonkaulaksi", Puhakainen sanoo.

Sellaisia tarvitsevat esimerkiksi videoneuvotteluja käyvät etätyötä tekevät.

Lue myös:

"Valokuituverkkojen rakentamiseen vauhtia EU:n elvytysrahalla" – Suomen Seutuverkot esittää "Kuitu kotiin koko Suomi 2021–2030" -ohjelmaa

Laki laajakaistarakentamisen tuesta astuu voimaan vuoden alussa

Yle haluaa luopua televisioantenneista – esitys nettiin siirtymisestä herättää arvostelua: "Lisää kustannuksia ja maaseudulla television katseleminen vaikeutuu"

Lue lisää

Valtioneuvoston asetus vesittää laajakaistalain

5G-verkko on DNA:n vastaus kasvavaan tietoliikenteeseen maaseudulla

EU lisää kunnianhimoa kiinteän laajakaistan tukemiseen – Jatkossa 200 megabitin minimivaatimus

Venäjä varannut osan taajuudesta – Iso siivu Suomea jää ilman nopeinta 5G-verkkoa