Politiikka

Yle haluaa luopua televisioantenneista – esitys nettiin siirtymisestä herättää arvostelua: "Lisää kustannuksia ja maaseudulla television katseleminen vaikeutuu"

Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Arto Satonen linjaa, että Yle-veron pitää kattaa kaikki kustannukset ja lähetysten pitää näkyä tasapuolisesti.
Jarkko Sirkiä
Televisiota katsotaan maaseudulla yleisesti antennin kautta ja siirtyminen nettitelevisioon vaikeuttaisi ohjelmien näkymistä.

Yle ehdottaa kirjelmässään liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM), että antennitelevisioista siirryttäisiin langattoman laajakaistaverkon verkon kautta tapahtuvaan television katseluun mahdollisimman nopeasti 2020-luvulla.

Tällöin televisiota katsottaisiin Internetissä eikä enää antennin avulla. Kotitalouksilla pitäisi olla käytössä laajakaistaliittymä.

Ylen mukaan edellytys ratkaisulle on, että kuitu- ja laajakaistaverkkojen kapasiteetti riittää tv-katseluun myös ruuhka-aikoina.

Kirjeessä esitetään, että LVM tekisi tv-sisältöjen jakelusta mediapoliittisen päätöksen yli vaalikausien. Päätöksessä linjattaisiin, että antenniverkon UHF-taajuuksia siirrettäisiin nopeasti 5G-käyttöön sitä mukaa kun laajakaistaverkot ovat valmiita ja Ylen näkyvyys koko yleisölle saadaan turvattua.

Uudistus lisää laajakaistaliittymien kysyntää haja-asutusalueilla, mikä saattaa Ylen arvion mukaan vaatia operaattorien 5G-investointien aikaistamista.

Antenniverkoista vastaavan Digitan johtajan Teppo Ahosen mukaan Yle ei suunnitelmissaan kerro, että siirto antenneista verkkoon lisää kuluttajien kustannuksia, koska laajakaistaliittymät ovat maksullisia. Sen sijaan antennin kautta television katselu on ilmaista.

Toinen laajakaistojen ongelma koskee maaseutua. Taajuusalueiden siirtäminen antenniverkosta laajakaistoille heikentää tv:n näkymistä maaseudulla.

Ahosen arvion mukaan langattomia laajakaistoja on erittäin kallista saada toimimaan kaikkialla maaseudulla siten, että suosituimmatkin ohjelmat näkyisivät joka paikassa.

"Antennitelevisioverkot ovat huomattavasti kustannustehokkaampia ja näkyvät kaikille, sillä ne ovat alun perin suunniteltu television massajakeluun."

Televisiolähetyksissä käytetään nykyisin UHF-taajuuksia ja antenneja. Antennitelevisioverkko toimii matalilla taajuuksilla 470:stä lähes 700 megahertsiin.

Ahosen mukaan 700 megahertsin taajuudet on jo siirretty mobiiliverkkojen puolelle, mikä on heikentänyt antennitelevision näkyvyyttä paikoin.

700 megahertsin taajuusalue on Ahosen mukaan vajaakäytössä, sitä käyttää käytännössä vain yksi operaattori.

Jatkossa ministeriö on mahdollisesti siirtämässä vieläkin matalampia 600 megahertsin taajuuksia 5G-käyttöön. Ahosen mukaan nämä taajuudet sopivat antenniverkolle hyvin, mutta 5G.lle huonosti, koska matalille taajuuksille ei mahdu paljon sisältöä. Sen sijaan lähetysten kantama on pitkä eli tukiasemien ei tarvitsisi sen vuoksi olla kovin lähekkäin.

Täydellisen laajakaistan etu olisi Ylen mukaan, että kuka tahansa pystyisi käyttämään Internetiä ja julkiset palvelut voidaan digitalisoida.

Täydellinen kattavuus vaatisi operaattoreilta kuitenkin erittäin suuret investoinnit eivätkä operaattorit ole olleet tähän valmiita ainakaan nopealla aikataululla.

Ahosen mukaan Digita testaa syksyn aikana antenni-tv-verkon 5G-lähetyksien teknologiaa. Antennilähetyksissä verkko ei kuormitu, kuten laajakaistoissa. 5G-teknologia mahdollistaa sekä laajakaista- ja antennilähetysverkkojen käytön saumattomasti.

Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) kertoo, ettei hallintoneuvostossa ole keskusteltu Ylen kirjeessä ehdotetuista suunnitelmista vielä kertaakaan.

Hän linjaa kuitenkin, että Yle-veron pitää riittää kaiken tarjonnan näkymiseen, eli muita maksuja kuluttajalle ei pidä Ylen ohjelmista koitua.

Satosen toinen linjaus on, että Ylen ohjelmien näkyvyys pitää olla tasapuolista kuluttajille koko maassa. Maaseudulla pitää pystyä katsomaan Ylen ohjelmia samalla tavalla kuin kaupungeissa.

MTV pitää lähetyksiä antennien kautta erittäin tärkeinä tulevina vuosina, toimitusjohtaja Johannes Leppänen sanoo. "Tärkeätä meille on, että koko kansa pääsee televisiota katsomaan jakelutavasta riippumatta."

"MTV ei aio olla aloitteellinen antennitaajuuksien siirrosta laajakaistan suuntaan", Leppänen toteaa.

Kaupallinen MTV toivoo kotimaisena vaihtoehtona parempia mahdollisuuksia kilpailla yhteiskunnan rahoittaman Ylen kanssa. "Yle tuottaa esimerkiksi vahvoja viihdeohjelmia viikonlopun parhaimpaan katseluaikaan, mikä vähentää meidän mahdollisuuksiamme kilpailun kiristyessä kansainvälisesti."

Lue lisää

MT:n kysely: Maaseudulla asuvista moni kokee maksavansa liikaa Yle-veroa – "Yllättää, että pääkaupunkiseudulla tyytyväisyys on selvästi suurempaa kuin muualla maassa", hallintoneuvoston Arto Satonen sanoo

Monopoli edellyttää tiukkaa valvontaa

Yle myöntää yksipuolisen uutisoinnin EU:n maatalousuudistuksesta – Copa-Cogecan Pesonen kertoo Ylen pahoitelleen hänelle tapausta

Ylen gallup: SDP jatkaa suosituimpana puolueena, puheenjohtajan vaihto ei nostanut keskustaa