Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Politiikka

Lukijalta: Kunnanvaltuutetut päättävät 20 miljardin euron hankinnoista vuosittain – onko niiden ainoa ratkaiseva tekijä halpa hinta?

Kuntavaaleissa valittavat kuntapäättäjät ovat ratkaisijan paikalla, kun kunnissa tehdään päätöksiä hankinnoista. Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mielestä ei ole yhdentekevään mistä hankinnat tehdään, koska kunnat tekevät hankintoja 20 miljardilla eurolla vuodessa.
Jaana Kankaanpää
Tässä rakentuu puukoulu. Kunnat päättävät merkittävistä rakennushankkeista ja muista hankinnoista.

Kuntavaaleissa valittavat uudet päättäjät ovat paljon vartijoita. Kuntalaisia kiinnostavat paitsi hoivapalvelut ja opetus myös talous ja työpaikat. Paras tapa varmistaa toimivat palvelut ja järkevä talous oman kunnan alueella on tehdä töitä sen eteen, että alueella on yrityksiä ja työpaikkoja, jotka tuottavat veroeuroja kunnalle.

Kunnat luovuttavat päätösvaltaa muualle monessa asiassa kuten sosiaali- ja terveysasioissa. Kuitenkin yhdellä, yritysten ja työpaikkojen kannalta elintärkeällä alueella kunnilla on yhä vahva autonomia: kunnan omat hankinnat.

Kunnat tekevät hankintoja vuosittain 20 miljardilla eurolla. Suurten kaupunkien ja niiden yksikköjen hankinnat nousevat satoihin miljooniin euroihin. Jokainen pienempikin kunta ostaa laajan joukon tuotteita ja palveluita, kouluruuasta it-palveluihin. Ei ole yhdentekevää, miten nämä hankinnat suunnataan.

Konsulttiyritys Finnish Consulting Groupin syksyllä 2020 tekemän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kuntapäättäjistä haluaa suosia lähellä toimivia yrityksiä. Kuitenkin hankintojen arjessa ainoaksi ratkaisevaksi tekijäksi nousee halvin hinta. Usein tämä tarkoittaa myös, että työ tehdään Suomen ulkopuolella.

Labranäytteitä viedään ulkomaille analysoitavaksi, pyykkiä lahden toiselle puolelle pestäväksi ja broilerinlihaa tuodaan Thaimaasta. Häviäjänä ovat suomalaisyritykset.

Nykyinen hankintalaki on mainettaan parempi. Se antaa kunnille liikkumatilaa määritellä hankinnat niin, että valinta osuu suomalaiseen, vastuullisesti toimivaan vaihtoehtoon. Laatukriteereitä voidaan käyttää, jolloin esimerkiksi marjojen tulee olla syötävissä keittämättä, tukipalvelukielen on oltava suomi tai huollon on järjestyttävä määräajassa.

Kun käytetään elinkaarikustannuksia eli lasketaan materiaalihankintojen lisäksi huoltojen ja varaosien kustannukset pidemmällä ajalla, pärjää suomalainen vaihtoehto lähes aina. Ilmastokin kiittää, kun hankintakriteereissä painotetaan kuljetusetäisyyksiä ja hiilidioksidipäästöjä.

Uudet valtuustot ohjaavat kuntien hankintoja erilaisten elinkeino-, elinvoima- ja hankintastrategioiden kautta.

Kuntavaaliehdokkaiden ja äänestäjien tulisi kysyä: Miten hankintoja omassa kunnassa ohjataan? Onko olemassa strategia, joka painottaa kotimaisia vastuullisia valintoja? Mitataanko tuloksia, esimerkiksi yrittäjyyden tai työpaikkojen osalta? Tuetaanko hankinnoilla suomalaista työtä ja sen tuomaa hyvinvointia?

Jos kuntahankinnoissa lisättäisiin ostoja suomalaisilta yrityksiltä miljardilla eurolla vuodessa, se tuottaisi yli 10 000 työpaikkaa ja yli 300 miljoonaa euroa lisäverotuloja. Tämän eteen kannattaa tehdä töitä.

Tero Lausala

toimitusjohtaja

Suomalaisen Työn Liitto

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Lue lisää

Yle: 700 kuntavaaliehdokasta kertoo joutuneensa vaalihäirinnän kohteeksi

Gallupit: Perussuomalaiset ottamassa historiallisen kannatushypyn, kokoomuksen porskutuksen takana on taitava kampanjointi

"Varmojen äänien kokoomus voittaa vaalit ja perussuomalaisten tulos jää odotettua heikommaksi", veikkaa Taloustutkimuksen Juho Rahkonen ja povaa äänestysprosentiksi 58

Satakunnan Kansa: Perussuomalaiset hätyyttelee voittoa Porissa