Politiikka

Analyysi: Keskustan Saarikko ja perussuomalaisten Halla-aho kokevat molemmat olevansa kuntavaalien moraalisia voittajia, eikä kumpikaan ole väärässä

Kokoomus on edelleen Suomen suurin kuntapuolue, mutta kasvukeskusten ulkopuolella vallasta taistelevat keskusta ja perussuomalaiset.
Kuvat: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen / Kuvitus: Juho Leskinen
Sekä Saarikko, että Halla-aho olivat puolueidensa kuntavaalituloksiin tyytyväisiä. Molemmilla on siihen myös aidosti syytä.

Kokoomus voitti vakuuttavasti sunnuntaiset kuntavaalit ja jatkoi vuonna 2008 alkanut putkeaan Suomen suurimpana kuntapuolueena. Kokoomuksen hallussa ovat nyt kaikki suurimmat kaupungit.

Maakunnissa sen sijaan odotettiin etukäteen kovaa taistoa keskustan ja perussuomalaisten välillä. Sellainen lopulta myös saatiin, kun puolueiden keskinäistä järjestystä jännitettiin maanantain puolelle asti.

Lopulta keskusta piti neljän vuoden takaisen sijoituksensa kolmantena, vaikka menettikin 2,7 prosenttia kannatuksestaan ja 376 valtuustopaikkaa. Perussuomalaiset nosti valtakunnallista kannatustaan 5,6 prosentilla ja nousi neljänneksi kahmien peräti 580 uuttaa valtuustopaikkaa.

Puoluejohtajat tulkitsivat tuloksia varsin eri tavoin, molemmat omaksi edukseen. Keskustan Annika Saarikko korosti keskustan olevan edelleen kuntien suurin.

"Suomen kartta on yhä keskustan vihreä. Meillä taitaa on keskustavalta 187 kunnassa edelleen. Niitä minä seuraan enemmän kuin valtakunnallista maaliintulojärjestystä", Saarikko sanoi.

"Tämä on työvoitto, johon vaikutti kaksi asiaa: ehdokasasettelu ja loppukiri."

Galluptuloksia paremmalla vaalituloksella on vahva vaikutus myös puolueen itsetuntoon.

"Vaalien käsikirjoitus oli kirjoitettu niin valmiiksi, melkein kuin vaaleja ei olisi tarvinnut käydäkään. Ajateltiin että keskusta romahtaa, että nyt se tapahtuu. Ja kun se ei tapahtunutkaan nytkään, niin kyllä sillä on iso merkitys", Saarikko sanoi.

Erityisen tärkeänä hän piti asemien onnistunutta puolustamista maakuntakeskuksissa.

"Sillä, että olemme yhä vahvimpia muun muassa Oulussa, Seinäjoella, Kuopiossa ja Rovaniemellä, on omanarvon tuntoon ratkaiseva vaikutus. Maakuntien voima on yhä keskustan takana."

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolestaan korosti puolueen valtaisaa vaalivoittoa.

"Tämä vihreä Suomen kartta, johon Saarikkokin usein viittaa, on vähän harhaanjohtava. Perussuomalaiset ovat suurimmassa osassa Suomea toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue", Halla-aho sanoi.

"Kun rapsuttaa hiukan näiden tulosten pintaa ja katselee alueellisesti, niin perussuomalaisten eteneminen on ollut todella massiivista."

Perussuomalaiset ovat monessa kunnassa toiseksi tai kolmanneksi suurin puolue.

"Juuri missään ei ole enää sellaisia kuntia, joissa ei olisi yhtään valtuutettua. Useimmissa kunnissa valtuustoryhmän koko on vähintään kaksinkertaistunut."

Eroa puolueiden välille kuitenkin vielä jäi. Keskusta on 2 448 valtuutetullaan vieläkin täysin omalla tuhatluvullaan. Perussuomalaiset ylsivät valtuutettujen määrällä mitattuna neljänneksi 1 350 valtuutetullaan.

Vaikka perussuomalaiset olivatkin vaalien suurin voittaja ja keskusta suurin häviäjä, onnistuivat perussuomalaiset anastamaan paikkoja myös muilta puolueilta. Perussuomalaiset saivat uusia valtuustopaikkoja enemmän kuin keskusta niitä menetti. Kaiken kaikkiaan jaossa oli myös 140 valtuustopaikkaa viime vaaleja vähemmän.

Keskustan alamäki ja perussuomalaisten nousu on ollut niin hurjaa, että muutoksia on hankala laittaa mittakaavaan.

Valtakunnallisen kolmossijan säilyminen ja vajaan viidentoista prosentin osuus äänistä sai keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla aikaan spontaaneja riemunkiljahduksia ja aplodeja, vaikka puolue olikin edellisvaaleihin verrattuna suurin häviäjä.

Samalla perussuomalaisten neljättä sijaa ja 14,5 prosentin kannatusta voidaan pitää kannatusmittauksiin nähden jopa pienenä pettymyksenä, vaikka puolue lähes onnistui hurjassa tavoitteessaan kaksinkertaistaa valtuustopaikkojensa määrä.

Toki puoluetta auttoi tässä myös heikko tulos vuoden 2017 kuntavaaleissa. Vuoteen 2012 verrattuna nousu on maltillisempi. Tällöin perussuomalaiset saivat 12,3 prosenttia annetuista äänistä ja kutakuinkin saman osuuden valtuutetuista.

Mitä tulee Saarikon kommenttiin maakuntakeskuksien puolustamisesta, on hyvä muistaa, että sekä Oulun, Seinäjoen, Kuopion ja Rovaniemen keskusta voitti käytännössä liitoskunnista saaduilla äänillä. Esimerkiksi Oulussa keskusta voitti kokoomuksen vajaalla 500 äänellä. Puolue keräsi pelkästään Yli-Iin ja Ylikiimingin vaalipiireissä yhteensä yli tuhat ääntä enemmän kuin kokoomus. Yli-Ii ja Ylikiiminki ovat molemmat 2000-luvun puolella Ouluun liittyneitä liitoskuntia. Vastaavia murskavoittoja irtosi myös Haukiputaalla ja Kiimingissä, jotka ovat myös liitoskuntia.

Kuopiossa kokoomus jätettiin puolestaan taakse viime vuosikymmenellä kaupunkiin liitettyjen Juankosken, Maaningan, Nilsiän ja Karttulan äänillä. Sama trendin toistuu pienemmissä määrin Seinäjoella Ylistaron ja Nurmon liitoskuntien kanssa. Rovaniemelläkin puolueen vahvin kannatuspohja löytyy kaupungin ulkopuolelta, entisestä Rovaniemen maalaiskunnasta, joka liitettiin osaksi kaupunkia vuonna 2006.

Kaikissa edellä mainituissa maakuntakeskuksissa keskusta jäi kaupunkialueilla kannatuksessa enemmän tai vähemmän kokoomuksen ja sosialidemokraattien jälkeen. Maakuntakeskuksien puolustuksen päälinja lepääkin siis käytännössä itse keskuksien ulkopuolella liitoskunnissa.

Halla-aho perusteli puolueensa galluptuloksia huonompaa vaalimenestystä alhaisella äänestysaktiivisuudella ja sillä, että perussuomalaisten tulos jäi kaupungeissa toivottua vaisummaksi.

"Täällä on se väestön suuri massa, ja se näkyy valtakunnallisissa kokonaisäänimäärissä. Me emme täällä pystyneet haastamaan kokoomusta ja demareita niin kuin olimme toivoneet, vaikka paransimme täälläkin asemia."

"Toisaalta maaseudulla, vaikka me voitimme paljon ja keskusta hävisi paljon, niin keskustalla on siellä todella pitkä etumatka kaikkiin muihin nähden. Siellä väkimäärät ovat myös sen verran pieniä, ettei tulos heijastu niin suuresti kokonaisäänimäärään, kuin mikä on se oikea merkitys."

Ainakin äänestysaktiivisuuden osalta Halla-ahon arvio on todennäköisesti oikea. Vain reilun 55 prosentin äänestysaktiivisuus rokottaa passiivisista äänestäjistä kärsiviä puolueita ja toisaalta suosii niitä, joiden äänestäjät ovat aktiivisimpia.

Vanhan viisauden mukaan porvari äänestää aina. Näin näyttää kokoomuksen vaalivoiton myötä myös käyneen. Perussuomalaisten lisäksi matalasta äänestysaktiivisuudesta kärsi todennäköisesti ainakin SDP. Vihreidenkin heikko vaalimenestys voi selittyä ainakin osin alhaisella äänestysaktiivisuudella.

Jos äänestysaktiivisuus olisi ollut samaa tasoa kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa (72 prosenttia vuonna 2019), perussuomalaiset olisivat melko varmasti kiilanneet valtakunnallisessa kannatuksessa keskustan ohi.

Keskustalla on kuitenkin tästäkin huolimatta syytä aitoon iloon, tai vähintäänkin helpotukseen. Kuntavaalit ovat perinteisestikin keskustalle suotuisat vaalien paikallisuuden vuoksi, mutta odotuksia parempi menestyminen on puolueelle tässä vaiheessa jo henkinen voitto.

Myös Saarikon hattuun kohtuullinen vaalitulos tuo, jos ei sulkaa, niin ainakin höyhenen. Vaikka keskustan vaalitulos on takavuosiin verrattuna parhain päin muotoiltunakin kohtuullinen, ja sekin on täynnä muttia, on puolueen vapaa pudotus nyt ainakin näennäisesti pysähtymässä.

Todellinen koitos keskustalle ja Saarikolle ovat vuoden 2023 eduskuntavaalit. Jos mikään ei muutu, tulee perussuomalaiset kilpailemaan niissä pääministeripuolueen paikasta kokoomuksen ja keskusta neljännestä sijasta vihreiden kanssa.

Mikäli keskusta aikoo palata suurten puolueiden joukkoon, pitää sen löytää uutta voimaa arvojensa ja ajatustensa taakse. Eduskuntavaalien äänestysaktiivisuudella kannatusluvut olisivat nykyisellään tuskin lähelläkään sunnuntain tuloksia edes maakunnissa.

Sekä keskustalla, että perussuomalaisilla on siis syytä iloita vaalituloksestaan, vaikka jännitystä tulevista eduskuntavaaleista se ei laske kummaltakaan. Perussuomalaisten jytky jäi vielä ainakin osittain putkeen, kuten keskustalaiskonkari ja ministeri Seppo Kääriäinen MT:n kuntavaalistudiossa arvioi.

Samalla keskustan vapaapudotus pysähtyi ainakin näennäisesti.

Tärkeää on huomata myös se, että perussuomalaiset nostivat paikkamääräänsä enemmän, kuin keskusta omiaan menetti. Istuimia vapautuikin uudelleen jakoon liki 250 myös SDP:ltä.

Perussuomalaiset teki keskustaa kovemman tuloksen myös suurissa kaupungeissa, mutta napsi samaan aikaan valtuustopaikkoja maakunnissa myös muilta puolueilta.

Maakunta-Suomi on yhä enemmän kahden puolueen kauppa.

Lue lisää

Ylen kannatusmittaus: Kokoomus suosituin, PS ei näytä menettäneen kannatustaan puheenjohtajavaihdoksen vuoksi

Keskustan Annika Saarikko: Sairaalahoidon tarve mukaan koronarajoituspäätöksiin, kun rokotekattavuus nousee

Lehmä ja turve ilmasto-ongelmien syylliset television vaaliohjelmissa

Etelän lähiöt ja Itä-Suomi nukkuvat vaaleissa, eniten antamattomia ääniä menettää perussuomalaiset