Politiikka

Suomalaisten suosikit seuraavaan hallitukseen ovat SDP, kokoomus ja keskusta – perussuomalaiset kelpaavat muiden puolueiden äänestäjistä harvoille

Suurimmat nousijat olivat kolmanneksi yltänyt keskusta ja kakkossijansa säilyttänyt kokoomus.
Timo Filpus
Sukupuolten välillä oli jonkin verran eroa siinä, mitä puolueita hallitukseen toivottiin.

Keskusta kiilasi täpärästi perussuomalaisten edelle suomalaisten kolmanneksi suosituimmaksi hallituspuolueeksi MT:n teettämässä kyselyssä. Suosituin hallituskokoonpano on nyt vanhojen kolmen suuren puolueen, SDP:n kokoomuksen ja keskustan koalitio.

Edellisessä kyselyssä toukokuussa perussuomalaiset oli kolmanneksi, vihreät neljänneksi ja keskusta viidenneksi suosituin hallituspuolue.

Keskustan noustessa kolmanneksi myös vihreät putosivat yhden sijan viidenneksi suosituimmaksi hallituspuolueeksi. Muilta osin puolueiden järjestys ei muuttunut.

Keskustan ohella erityisen paljon suosiotaan nosti kokoomus. Puolueen sijoitus ei kuitenkaan muuttunut, vaan se on edelleen toiseksi suosituin puolue seuraavaan hallitukseen heti SDP:n jälkeen.

SDP:n ja kokoomukseen välinen ero on kuitenkin kutistunut prosenttiyksikön desimaaleihin.

SDP oli puolueista myös naisvastaajien suosikki. Naiset kannattivat huomattavasti miehiä useammin myös vihreitä ja vasemmistoliittoa.

Miesten suosikki seuraavaan hallitukseen oli kokoomus, ja he toivoivat myös perussuomalaisia hallitukseen reilusti naisia useammin.

Kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään kolme puoluetta, joiden he haluaisivat ainakin istuvan seuraavassa hallituksessa.

Keskusta ja kokoomus nostivat hallituskelpoisuuttaan kaikkien ikäluokkien silmissä. Vähäisintä kasvu oli kuitenkin molemmilla 45–54 -vuotiaiden ja keskustalla myös 55–64 -vuotiaiden joukossa.

Perussuomalaiset ja vihreät menettivät kannatustaan eniten alle 30-vuotiaiden kategoriassa. Molemmilla kokonaiskannatus oli kuitenkin lähes sama kuin toukokuussa. Perussuomalaisilla se oli laskenut noin puoli prosenttiyksikköä, vihreillä vajaat kaksi.

Vastaajilta kysyttiin erikseen myös mitä puoluetta he äänestäisivät jos vaalit olisivat nyt. Heidän ei siis ollut pakko toivoa kannattamaansa puoluetta hallitukseen.

Käytännössä näin tekivät kuitenkin lähes kaikki. Vain kristillisdemokraattien ja keskustan äänestäjistä alle 90 prosenttia toivoi omaa puoluettaan hallitukseen. Kristillisten äänestäjistä näin vastasi vajaa 85 prosenttia, keskustan äänestäjistä noin 88 prosenttia.

Kolmen suuren puolueen koalitio kelpaisi parhaiten keskustan kannattajille. Heistä liki kuusi kymmenestä haluaisi keskustan seuraksi hallitukseen kokoomuksen, ja vajaat 40 prosenttia myös SDP:n.

Kokoomuksen ja SDP:n kannattajat taas eivät haikaile samaan hallitukseen.

Kokoomuksen äänestäjille mieluisin olisi porvarikoalitio keskustan ja RKP:n kanssa. Enemmistöhallituksen aikaansaamiseksi mukaan tarvittaisiin todennäköisesti myös neljänneksi yltävä perussuomalaiset.

SDP:n äänestäjille kelpaisi nykyisen hallituspohjan jatko. Heille mieluisin olisi hallitus vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa. Neljänneksi suosituimmaksi hallituskumppaniksi yltää keskusta.

Myös vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjät muodostaisivat hallituksen mieluiten toistensa ja SDP:n kanssa.

Perussuomalaisten äänestäjille mieluisin olisi hallitus kokoomuksen, Liike Nytin ja kristillisdemokraattien kanssa. Vielä näillä aineilla enemmistöhallitusta tuskin saadaan aikaan.

Neljänneksi äänestäjien listalla yltää SDP, jonka vain alle 15 prosenttia perussuomalaisten kannattajista mainitsee kahden mieluisimman hallituskumppanin joukkoon.

Muiden puolueiden kannattajat suhtautuvat perussuomalaisiin pääosin yhtä varauksellisesti. SDP:n kannattajista perussuomalaisten kanssa hallitukseen tahtoo vain runsaat kymmenen prosenttia vastaajista.

Puolue mahtuu kolmen mieluisimman hallituskumppanin joukkoon vain kristillisdemokraattien ja kokoomuksen äänestäjillä.

Näiden jälkeen hallitusyhteistyölle avoimia olisivat lähinnä keskustan äänestäjät. Heistä 23 prosenttia tahtoisi perussuomalaiset seuraavaan hallitukseen. Perussuomalaisten kannattajista yhteistyö keskustan kanssa maistuu kuitenkin vain runsaalle 13 prosentille.

Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen on arvioitu parantavan puolueen hallituskelpoisuutta.

Kärkkäistä sanoistaan ja blogikirjoituksistaan tunnettu Jussi Halla-aho väistyi elokuun puolivälissä ainakin julkisuuskuvaltaan sovinnaisemman Riikka Purran tieltä.

Purran valinnan vaikutuksesta on kuitenkin vielä liian aikaista vetää johtopäätöksiä. Kyselyn toteuttamisaikana puheenjohtajavaihdoksesta oli kulunut vasta noin viikko.

Kyselyn toteutti Kantar TNS 20.–26.8. Siihen haastateltiin yhteensä 1 096 suomalaista. Virhemarginaali on koko otoksessa kolme prosenttia. Alaryhmien tulokset ovat suuntaa antavia.

Lue lisää

Kaverin puolesta kyselen

Uutissuomalainen: Vihreät on menettänyt kymmeniä jäseniä puolueen kannabispäätöksen jälkeen

Eduskunnan neljä suurinta puoluetta vastustavat kannabiksen laillistamista

Historiallinen päätös: Vihreiden puoluekokous kannattaa kannabiksen myynnin sallimista