Politiikka

EU:n talouskuri vuotaa mutta vanhaan ei ole paluuta

Unionin velka- ja alijäämäsääntöjen uusiminen jakaa myös suomalaisekonomistien mielipiteitä.
Angela Morant/ Euroopan keskuspankki
Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde allekirjoitti 20 euron setelin vuonna 2019. Euroopan Unionin finanssipoliittisten sääntöjen kehityksestä käydään nyt tiukkaa keskustelua. EU-komissiolta odotetaan esitystä uusiksi finanssipoliittisiksi säännöiksi ennen vuoden loppua tai alkuvuodesta. Onko edessä peruskorjaus vai pintaremontti?

EU tarvitsee uudet finanssipolitiikan budjettikurin ja julkisen velan säännöt, mutta 60 prosentin velkakriteeriin ei tule palata.

Tähän johtopäätökseen tuli valtaosa ekonomistikeskustelijoista, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) järjesti seminaarin EU:n talouskurisäännöistä.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaan jäsenvaltioiden julkisen talouden velka saa olla enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia suhteessa bkt:hen.

Kuri meni jo ennen koronapandemiaa ja rajusti elvyttävää finanssi- ja rahapolitiikkaa. Samoin keskustelu Maastrichtin perussopimuksen ja vakaus- ja kasvusopimuksen talouskurisääntöjen muuttamisesta alkoi jo ennen vuoden 2020 pandemiaa.

Vuonna 2020 Suomen velkasuhde nousi 69 prosenttiin. Julkisen talouden velka oli suurin Kreikassa suhteessa bruttokansantuotteeseen, 206 prosenttia. Italia on kakkonen 156 prosentin julkisella velalla.

Miksi sitten periaatteessa hyviksi talouspolitiikan ohjenuoriksi säädettyjä talouspolitiikan sääntöjä ei ole EU:n jäsenmaissa noudatettu? Miksei lipsumisista ole muistutuksia enempää rangaistu? Sekä velkasääntöä että budjettialijäämän kolmen prosentin kattoa on pidetty mielivaltaisena ja investointeja rajoittavana.

VTV:n seminaarin johdantopuheenvuoron pitänyt vanhempi ekonomisti Arto Kokkinen listasi ylitysten pääsyiksi toistuvat talouden taantumat sekä sen, ettei muina aikoina ole kerrytetty varoja, joita voisi purkaa taantuman hetkellä.

EU:n jäsenvaltioissa harjoitettu finanssipolitiikka on ollut myötäsyklistä, talouden nousuja ja laskuja syventävää.

Jäsenvaltioita ei eurokriisissäkään päästetty selvitystilaan, lainahanat ovat pysyneet auki, rahaliitto on pelastanut jäsenensä.

Miksi nyt keskustellaan EU:n finanssipoliittisista säännöistä?

Ne ovat VTV:n Kokkisen mukaan olleet perustekijä sille, että euroalueella jäsenvaltiot ovat saaneet lainaa ja rahoitusmarkkinat ovat toimineet. Valtiot ovat rullanneet ja uusineet miljardivelkojaan vuosiksi ja vuosikymmeniksi eteenpäin uusilla velkasopimuksilla.

Entä jos vaikkapa korkojen noustessa rahoittajat eivät annakaan korvaavaa lainaa entisten tilalle?

"Seurauksena on karmeat julkisen talouden säästöt, pääsy kansainvälisen valuuttarahaston tai Euroopan vakausmekanismin ohjaukseen", Kokkinen varoitti.

Alhaisen velkasuhteen maat ovat paremmin varautuneet tulevaan. Kokkinen kiittää Suomen talouspolitiikasta päättäneitä: "Tästä ei kannata antaa periksi. Kun velkasuhde pidetään matalalla, annetaan tulevaisuudessakin Suomen omille päättäjille mahdollisuus päättää demokraattisesti itse, miten Suomessa julkista taloutta hoidetaan."

Kokkinen kannattaa "jonkin verran tiukkaa velan tavoitetasoa". Oma kysymyksensä on, mikä olisi oikea velkasäännön mittari. EU:ssa ei ole haluttu julkisiin varoihin laskea epälikvidejä varoja kuten tiet ja julkinen tutkimus ja kehitys.

Myös koulutus ja ilmastoinvestoinnit on esitetty keskustelussa jätettäväksi velkaantumisen ja budjettikurin ulkopuolelle. Nämä vähentäisivät myös mittarin suhdannevaihtelua.

Kuka sitten määrittää, mihin koloon mikäkin investointi kuuluu? Euroopan Unionissa jäsenmaat lopulta aina päättävät. Maat ovat osin erimielisiä ja osin eriseuraisia. 27 jäsenen unionissa kaikki maat eivät välttämättä halua tai uskalla avata EU:n perussopimuksia.

Suomi oli mukana kahdeksan EU-maan yhteisessä julkisessa kirjeessä, jossa ne vaativat "kestävää julkista taloutta ja liiallisen julkisen velan vähentämisen".

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) perusteli kirjettä ennakkovaikuttamisella. Esimerkiksi Saksa ei ollut mukana tässä "nuukien" maiden ryhmässä.

"USA on nostanut velkakattoa jo 80 kertaa."

Työelämäprofessori Martti Hetemäki arvioi puheenvuorossaan, mitä voimme oppia USA:n kokemuksista. Yhdysvaltain jokaisella osavaltiolla on alijäämää ja velkaa rajoittavat sääntönsä. Velkaantunein osavaltio Illinois on pandemian aikana maksanut lainastaan jopa 5,5 prosentin korkoa.

Hajautettu järjestelmä on USA:ssa estänyt osavaltioiden ylivelkaantumisen. Markkinoilla on ollut ennalta ehkäisevä vaikutus.

Liittovaltio-USA:n valtion velka nousee vuoteen 2050 mennessä arviolta yli 200 prosenttiin bkt:sta. Liittovaltiollakin on velkakatto – jota kongressi on Hetemäen laskujen mukaan nostanut noin 80 kertaa vuoden 1960 jälkeen.

"USA:ssakin jossain vaiheessa tulee uskottavuus vastaan."

Hetemäki suosittelee vaihtotaseen ottamista yhdeksi mittariksi myös EU-sääntöjä rukattaessa.

Professori Hetemäen lisäksi VTV:n seminaarissa EU:n talouskurisääntöjen uudistamisesta pitivät puheenvuoron työelämäprofessori Vesa Vihriälä (Helsinki GSE), ekonomisti Anni Marttinen (SAK) ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi (ETLA). Paneelissa keskustelivat alivaltiosihteeri Leena Mörttinen (VM), pääsihteeri Seppo Orjasniemi (Talouspolitiikan arviointineuvosto), pääekonomisti Tuuli Koivu (Nordea) ja väitöskirjatutkija Antti Ronkainen (Helsingin yliopisto).

Lue lisää

"Kyllä meitä hirvittää EU:sta tulossa olevan byrokratian määrä", Juha Marttila toteaa kestävästä rahoituksesta

Europarlamentaarikko Elsi Katainen vaatii rahahanoja kiinni Puolalta ja Unkarilta, jos oikeusvaltioperiaatetta ei noudateta

"Emme tarvitse neuvoja puistopuutarhureilta" – metsänomistajan huoli metsistä heräsi, kun Brysselin meppien rintama rakoilee

Sähkön hinta Suomessa on hieman EU:n keskitasoa alempi – Espanjassa sähkön tukkuhinta kolminkertaistui vuodessa