LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Politiikka

Uutistausta Valko-Venäjästä: "Jotain poikkeuksellista on nyt tekeillä"

Välimatka Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin ja Helsingin välillä on likimain sama kuin Helsingin ja Rovaniemen välillä.
Yuri Shamshur
Vaikka Valko-Venäjä ei ole Suomen rajanaapuri, se sijaitsee yllättävän lähellä Suomea. Valko-Venäjän Puolan ja Baltian maiden välisille raja-alueille nousee piikkilankaa sitä mukaa, kun Valko-Venäjän kautta tulleita pakolaisia on kuljetettu EU:n rajalle. Kuva on Valko-Venäjän Puolan vastaiselta rajalta.

Jännitteet Valko-Venäjän ja Puolan rajalla nousevat. Valko-Venäjän kautta Puolan ja Baltian maiden rajoille on virrannut tuhansia pakolaisia Lähi-idästä, Irakista ja Syyriasta. Puolan valtiojohdon mukaan kyse on Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan johdolla tehdystä hybridivaikuttamisesta.

Valko-Venäjän viranomaiset kuljetuttavat Minskiin lennätettyjä pakolaisia Puolan rajalle. Hädänalaisessa tilassa olevia ihmisiä usutetaan ylittämään rajavyöhykettä. Puolan puolella sotilaat ja rajaviranomaiset häätävät yli päässeitä takaisin.

Viimeisten tietojen mukaan Valko-Venäjä kuljetuttaa nyt pakolaisia Latvian vastaiselle rajalleen.

Piikkilankaa nousee joka suunnalla.

"Jotain poikkeuksellista on nyt tekeillä", kirjoitti Valko-Venäjää koskeneessa muistiossaan professori Kari Liuhto jo kuukausi sitten lokakuussa.

Saksalainen Die Welt -lehti raportoi EU-komission asiakirjaan viitaten, että Puolan rajalle tuotujen turvapaikanhakijoiden pääkohdemaina olisivat Saksa ja Suomi. Tietotoimisto STT kysyi vahvistusta tiedoille. EU-komission tiedottaja ei pystynyt kommentoimaan tai arvioimaan. mitä pyrkimyksiä EU-alueelle Valko-Venäjän kautta yrittävillä ihmisillä on. Ulkoministeriö arvio Helsingin Sanomille, että Suomi ei ole Puolan rajalla olevien turvapaikanhakijoiden pääkohdemaa.

Kaukana eivät EU:hun pyrkivät turvapaikanhakijat ole Suomestakaan: välimatka Valko-Venäjän pääkaupungin Minskin ja Helsingin välillä on likimain sama kuin Helsingin ja Rovaniemen välillä.

Maaseudun Tulevaisuus on tutustunut professori Liuhdon jo lokakuun alussa kirjoittamaan Valko-Venäjä -muistioon yhteenvetoineen. Johtopäätökset ja ennusteet tulevista tapahtumista ovat osuneet pelottavan tarkasti.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa Pan-Eurooppa Instituuttia johtava professori Liuhto on perehtynyt Valko-Venäjän ja muiden Itä-Euroopan tilanteeseen. Hänen kokoomansa tutkijaryhmä tuotti jo noin 15 vuotta sitten 200-sivuisen julkaisun Valko-Venäjästä. Silloin professori hahmotti Valko-Venäjälle viisi mahdollista tulevaisuuden skenaariota.

Tänään vaihtoehdoista jäljellä on enää kolme: Pohjois-Korean malli, Karjalan tasavallan malli ja EU:sta ja Venäjästä riippumattoman valtion malli. Liuhto tarkastelee Valko-Venäjän riippuvuutta sen itäisestä naapurista, Venäjästä.

Pohjois-Korean malli tarkoittaa sitä, että Valko-Venäjä eristäytyy ja sulkeutuu länneltä. Venäjä tukee taloudellisesti Valko-Venäjää ja vastineeksi Valko-Venäjä toimii Venäjän hybridiaseena Euroopan unionia vastaan.

"Mielestäni on varsin todennäköistä, että Valko-Venäjä siirtyy ennen pitkää nykyisestä Pohjois-Korean mallista Karjalan tasavallan malliin, mikä tarkoittaa käytännössä valtioliittoa Venäjän kanssa ja aidon itsenäisyyden menettämistä", Liuhto kirjoittaa.

Valko-Venäjän ja Venäjän valtioliittoa tukevat monet tekijät, mutta samalla useat tekijät myös jarruttavat sen toteutumista.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kieltänyt Venäjän osallisuuden pakolaisten kuljetuttamisesta Valko-Venäjän kautta EU:n rajoille. Presidenttien Putinin ja Lukashenkan tiivis yhteydenpito toisiinsa kertoo sekin jotain:

Yksinomaan tämän vuoden aikana Putin on tavannut Lukashenkan viidesti ja ollut häneen yhteydessä puhelimitse yhdeksän kertaa. Näin tiivis yhteydenpito presidenttien välillä on Liuhdon arvion mukaan erittäin poikkeavaa.

"Vaikka Lukashenkan ja Putinin tulevia toimia on mahdotonta ennustaa, varmaa on se, että jotain ei tavanomaista on nyt tekeillä", arvioi professori Liuhto.

Johtopäätös on toinen kuin Ulkopoliittisen instituutin valkovenäläinen ja venäläinen tutkija, Arkadi Moshes ja Ryhor Niznikau päätyivät julkaisussaan vielä alkusyksystä. Heidän arvionsa oli se, että status quo Valko-Venäjän ja Venäjän välillä tulee säilymään.

Valko-Venäjän vaihtoehtoinen kehityspolku valtioliitolle ja itsenäisyyden menettämiselle on se, että Venäjän ajama valtioliitto johtaisikin laajoihin protesteihin ja kansannousuun kansan noustessa Valko-Venäjän turvallisuuskoneistoa vastaan. Myös Valko-Venäjän hallinto voi nousta vastustamaan Lukashenkaa tai hänen seuraajaansa, jonka Venäjä yrittää nostaa valtaan.

Lukashenka on uhannut sulkea Valko-Venäjän kautta länteen kulkevan kaasuputken, mikäli EU kiristää pakotteitaan Valko-Venäjää vastaan. Perjantaina Ylen ykkösaamussa haastateltu vihreiden europarlamentaarikko Heidi Hautala kertoi EU:n esittävän lisäpakotteita tulevana maanantaina.

Itsevaltainen presidentti Lukashenka on lennättänyt pakolaisia naapurimaidensa rajoille kesästä saakka. Lukashenka hallintoineen pyrkii pakolaisten tuomalla paineella kumoamaan EU:n asettamia pakotteita demokratiaa ja asukkaidensa oikeuksia polkevalle maalle.

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.) sai syyskuussa tehtäväkseen valmistella parlamentaariselle yleiskokoukselle raportin Valko-Venäjän ja EU:n rajoille jumiutuneiden siirtolaisten ihmisoikeustilanteesta.

Inhimillisen kärsimyksen ja ihmisoikeustilanteen lisäksi Virolainen tarkasteli raportissa sitä, mikä on Valko-Venäjän hallinnon rooli siirtolaispaineen luomisessa EU-maiden rajoille. Loppuraportissa Euroopan neuvosto tuomitsi Valko-Venäjän toimet käyttää pakolaisia poliittisiin pyrkimyksiin. Neuvosto kehotti Puolan, Latvian ja Liettuan hallituksia pidättäytymään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden työntämistä takaisin Valko-Venäjälle ja varmistamaan näille ihmisoikeuksien toteutumisen.

”Ihmisiä ei saa käyttää pelinappuloina, se on päivänselvää”, hän totesi tiedotteessa.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.

Valko-Venäjän talous on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta, erityisesti energian tuonnista Venäjältä. Maan vienti puolestaan on erittäin riippuvainen öljytuotteiden viennistä, jonka perustana on Valko-Venäjälle tuotava raakaöljy. Maakaasu ja öljy ovat käytännössä kokonaan peräisin Venäjältä. Lähes neljännes Venäjän Euroopan unioniin toimittamasta maakaasusta kuljetettiin viime vuonna Valko-Venäjän kautta.

Selvää on, ettei Valko-Venäjä sulje kaasuputkea ilman lupaa tai käskyä Venäjältä. Venäläinen kaasujätti Gazprom omistaa Valko-Venäjän kaasuverkon, -varastot ja kaasuoperaattorin. Valmistuvat kaksi ydinvoimalaa korvaavat osin venäläistä kaasua – venäläisellä uraanilla.

Maakaasutoimitusten alkaminen Nordstream 2 -kaasuputken kautta ja uivan LNG-terminaalin paluu Kaliningradiin mahdollistavat Valko-Venäjän johdon painostamisen valtioliittoon Venäjän kanssa.

Valtioliittoa jarruttavana tekijänä Venäjän kannalta Liuhto arvioi esimerkiksi sen, ettei Venäjä liiton jälkeen kykene hyödyntämään Valko-Venäjää "Pohjois-Koreanaan" mahdollisissa EU:ta häiritsevissä hybridi-iskuissa.

Kaasu- tai öljyputken sulkeminen ei ole sen enempää Venäjän kuin Valko-Venäjän etujen mukaista.

Ykkösaamussa ruotsalaisen kansanpuolueen meppi Nils Torvalds epäilikin presidentti Lukashenkan henkistä tasapainoa kujanjuoksussa uhkailuineen.

Suomen ulkomaankaupasta Valko-Venäjä muodostaa alle 0,1 prosenttia. Suomalaisyritykset ovat investoineet Valko-Venäjälle yhteensä noin 70 miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksistä panimoyhtiö Olvilla on liiketoimintaa Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjää ei Liuhdon arvion mukaan voida pitää poliittisesti vakaana valtiona – eikä myöskään maan johtajan henkisestä tasapainosta ole enää täyttä varmuutta.

"Kun edelliseen lisätään se, että Valko-Venäjän hallinto on alkanut organisoimaan pakolaiskuljetuksia Baltian maiden ja Puolan vastaisille rajoilleen, Valko-Venäjästä on muotoutunut potentiaalinen ulkopoliittinen päänsärky myös Suomelle."

Professori Liuhto ei ole vakuuttunut siitä, olisiko Suomen viisasta ryhtyä sovittelemaan Valko-Venäjän sisäpoliittista kriisiä. Hän jättäisi tämän sovittelutehtävän jollekin muulle Venäjän rajasta kauempana sijaitsevalle EU-valtiolle.

Valko-Venäjän tulevaan kehitykseen liittyy erittäin suuria epävarmuuksia ja riskejä. Liuhto pitäisikin kaukonäköisenä sitä, että Suomen sotilastiedustelu ja mahdollisuuksien mukaan Supo satsaisivat entistä enemmän Valko-Venäjän tilanteen seuraamiseen ainakin kevääseen 2024 asti, jolloin Venäjällä järjestetään presidentinvaalit.

Lue myös: Irak ottaa vastaan vapaaehtoisesti Valko-Venäjältä palaavia, Turkki alkaa rajoittaa Lähi-idästä Valko-Venäjälle suuntaavien ihmisten lentoja

Lue lisää

Euroopan kasvanut sodanuhka sähköistää sananvaihtoa – USA:n kommentit hämmentävät tilannetta entisestään

Presidentti Biden arvioi, että Putin yrittää Ukrainan valtausta – Silloin sanktiot Venäjää vastaan olisivat "ennenäkemättömät"

Talous voisi toimia toisinkin – "Yhdessä tehty hyvinvointi kaikille", ekonomisti Jussi Ahokas kiteyttää

Hidas demokratia on vaikeaa nopean diktatuurin naapurissa