LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Politiikka

Kunnat yrittävät muuttaa paloautoja ja sote-tontteja rahaksi ennen omaisuuden siirtoa hyvinvointialueille – valtio huolestui ilmiöstä: "Voi tarkoittaa leikkauksia palvelutoimintaan"

Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtajan mukaan hyvinvointialueen kulut eivät nouse, vaikka palokaluston omistaa rahoitusyhtiö.
Hanna Koikkalainen
Antti Montonen tarkisti perjantaina nostolavan toimintaa Imatralla. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kalustoa siirtyi syksyllä Kuntarahoituksen omistukseen.

Monissa kunnissa suunnitellaan pelastus- ja sotealan kaluston ja kiinteistöjen realisointia kunnan talouden kohentamiseksi ennen aluehallintouudistusta.

Sisäministeriössä sekä sosiaali- ja terveysministeriössä ilmiön pelätään näivettävän hyvinvointialueiden taloutta. Ministeriöt ovat patistaneet kuntia pidättäytymään tarpeettomasta omaisuuden myynnistä joulukuussa lähettämässään kirjeessä.

Järjestelyissä kunta myy kalustoa tai kiinteistöjä rahoitusyhtiölle ja vuokraa ne takaisin. Kiinteistöjä on siirretty myös kuntien omistamille yhtiöille. Jatkossa vuokran maksaa kunnan sijaan hyvinvointialue.

"Pelastusalasta ja nimenomaan paloautoista keskustelu lähti, mutta kyllä tätä on ollut sote-puolellakin. Ajatellaan, että saadaan raha kunnalle ja valtio maksaa hyvinvointialueiden kulut. Pelko on siinä, että kaluston myynti johtaa korkeampiin kustannuksiin, mikä voi tarkoittaa leikkauksia palvelutoimintaan", kertoo ylijohtaja Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hakarin mukaan suunnitelmia sote- ja pelastusomaisuuden on ollut niin suurissa kuin pienissä kunnissa eri puolilla Suomea.

Aina omaisuuden myynti ja takaisinvuokraus ei ole ongelma, Hakari korostaa.

"Joissain tapauksissa omaisuuden myynti voi olla järkevääkin. Esimerkiksi tietotekniikka voi olla edullisempaa liisata ja sitä on tehty aikaisemminkin."

Pelastustoimessa myynti ja takaisinvuokraus koskee lähinnä kalustoa. Pelastusala toimii pääosin jo ennestään vuokrakiinteistöissä, sanoo pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriöstä.

Kaluston myynti ja takaisinvuokraus voivat hänen mukaansa heikentää hyvinvointialueiden kykyä tuottaa palveluja.

"Viime ja tänä vuonna tehdyt myynti- ja takaisinvuokraussopimukset vähentävät hyvinvointialueille siirtyvää rahoitusta ja heikentävät mahdollisuutta tuottaa palveluja. Lain perustarkoitus on, että omaisuus siirtyisi kunnan taseista hyvinvointialueille."

Omistusjärjestelyt teettävät myös viranomaistyötä, Koivukoski kertoo.

Jos pelastuskaluston hankintaan on saatu avustusta esimerkiksi palosuojelurahastolta, avustuksen antajien on selvitettävä, pitääkö tukia periä takaisin. Myös ajoneuvoista saattaa tulla uusia kustannuksia, koska pelastusajoneuvot on vapautettu verosta.

Ministeriöt eivät voi kieltää kaluston ulkoistamisia.

"Päätösvalta on täysin kunnilla, niillä on oikeus tehdä omaisuudelleen mitä haluavat. Asukkaat ovat täsmälleen samoja kuin ensi vuonna. Jos heille tuotettavien palvelujen tuotantomahdollisuus heikkenee, aiheutetaan mahdollisesti haittaa heille."

Koivukosken mukaan kyse ei ole isoista summista, mutta pienetkin summat voivat vaikuttaa pelastuslaitosten toimintaan.

Pelastustoimen osuus hyvinvointialueen budjetista ei ole korvamerkitty. Periaatteessa hyvinvointialueet voivat itse päättää rahanjaosta esimerkiksi pelastustoimen ja sote-toiminnan välillä.

Paloautoja ja muuta pelastuskalustoa on siirretty rahoitusyhtiön omistukseen muun muassa Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan Pelastuslaitoksen kaluston omisti aikaisemmin Lappeenrannan kaupunki. Kaupunginhallitus päätti syyskuussa solmia myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen Kuntarahoituksen kanssa.

Pelastuslaitoksen investoinneissa tälle vuodelle osuu uusien ajoneuvojen hankintoja ja kokonaan uuden paloaseman varustelu Lappeenrannan Lauritsalassa.

Lappeenrannan kaupungin rahoitusjohtajan Jari Iskaniuksen mukaan kyseessä on normaali rahoitusjärjestely. Hyöty kaupungille on se, että se maksaa palokaluston hankintaan liittyviä kuluja vain vuoteen 2022 asti. Sen jälkeen kustannukset siirtyvät hyvinvointialueelle kaluston jäljellä olevan pitoajan mukaisesti.

Iskaniuksen mukaan sopimus ei vaikuta hyvinvointialueille siirtyviin kustannuksiin, koska leasingvuokrat ja kaluston poistot ovat käytännössä samansuuruiset.

"Kaluston siirtoperuste on sen jäljellä oleva tasearvo. Kaupunki ei saa tällä keinotekoista hyötyä. Leasingsopimuksessa olisi mahdollista saada hyötyä keinotekoisesti pidentämällä kaluston pitoaikaa tai nostamalla myyntihintaa, mutta ei olla lähdetty sille linjalle."

Iskanius arvelee, ettei kaupungin kumppanina toimiva Kuntarahoitus edes suostuisi osallistumaan keinotekoiseen rahoituskikkailuun.

Kuntarahoituksen tarjouksessa viitekorkona on kuuden kuukauden euribor ja marginaalina 0,3 prosenttia. Iskanius vakuuttaa palokalustoon liittyvien kulujen pysyvän ennallaan.

"Rahoituskustannus ei juuri poikkea siitä, että oltaisiin otettu pankista normaali laina. Kustannuksissa ei ole merkittävää eroa meidän tarjouspyyntöjen perusteella."

Osaan palokalustosta on saatu avustusta Palosuojelurahastolta. Myyntihinnassa Kuntarahoitukselle huomioidaan, että osa avustuksesta on maksettava takaisin.

Iskanius huomauttaa, että vastaavia päätöksiä on tehty aiemminkin.

"Kyllähän meillä pelastustoimen sammutuskalusto on hankittu leasingina jo ennen tätä päätöstä. Moni sairaanhoitopiiri on hankkinut myös erikoissairaanhoidon laitteita leasingilla."

Lappeenrannan kaupunki pohti edellisen hallituksen sote-lakien valmistelun aikana Etelä-Karjalan keskussairaalan tontin ostamista. Sairaala sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Lopullinen laki kuitenkin kieltää kaupat, ja tontti on menossa hyvinvointialueen omistukseen.

Iskanius arvostelee lakia, joka kieltää sairaanhoitopiirien ja kuntien väliset kaupat.

"Kunta ei ilmeisesti saa tehdä tontista edes markkinaehtoista kauppaa kuntayhtymän kanssa. Lappeenrannan kaupungin näkökulmasta voisi olla hyvä, että tontista maksettaisiin markkinaehtoinen hinta ja se vuokrattaisiin hyvinvointialueelle. Korostan, että maapohjan omistusta pitää miettiä vähintään vuosikymmenten päähän. Eihän minkään kunnan intressissä ole sairaalatoimintaa pois ajaa."

Iskaniuksen tiedossa ei ole tapauksia, joissa sote-tontteja olisi myyty yksityiselle omistajalle.

"Voihan olla, että jossain tapauksessa laki, joka rajoittaa kunnan ja kuntayhtymän välisiä kauppoja, johtaa tällaiseen. En sote-omistajaohjaajana missään nimessä kannata, että keskeisiä sote-tontteja myytäisiin yksityiseen omistukseen."

Hanna Koikkalainen
Etelä-Karjalan pelastuslaitos varustaa tänä vuonna uuden paloaseman Lappeenrannassa. Kuva on Imatran pelastusasemalta.
Lue lisää

Pienissä kunnissa äänestetään aktiivisesti palveluiden puolesta – vaalileimasin heilui kiivaimmin Etelä-Savossa

Johtaminen on palvelua

Ilman vahvoja lähipalveluita sote-rahat eivät riitä

Aluevaaleissa äänestetään tulevaisuuden palveluverkosta