Kolumni

Opetusmetodeja Brysselistä: Lobbari esitteli oman metsäsuunnitelmansa hollantilaiselle EU-komissaarille

Viestin saaminen esiin vaatii paljon jalkatyötä ja luovuutta.

Kun Brysselin päättäjille puhutaan metsistä ja EU-lainsäädännöstä, suomalainen vaikuttaja tietää heti, mitä sanoa. ”Metsiin liittyvä lainsäädäntö tulee pitää kansallisissa käsissä”, kiteyttää monen metsämaan asiantuntija viestin.

Päättäjät ja lainsäädännöt vaihtuvat, mutta viesti pysyy vuodesta toiseen samana. Tosin toisin kuin aiemmin luultiin, yhteiseltä sääntelyltä ei voi enää välttyä, mutta siihen voi vaikuttaa.

Seuraan läheltä suomalaisten edunvalvojien vaikuttamista EU:n päätöksentekoon. Viestin saaminen esiin vaatii paljon jalkatyötä ja luovuutta, sillä moni päättäjä istuu tiukasti omassa poterossaan.

Hiljattain törmäsin Brysselin käytävillä varsin konkreettiseen opetusmetodiin. Vastaani käveli EU:n yksi kokeneimmista suomalaisista lobbareista kainalossaan oman tilansa metsänhoitosuunnitelma. Ihmettelin ääneen, mihin hän tarvitsi kansiota kesken työpäivän kaukana kotoa. Vastaukseksi sain, että metsänhoitosuunnitelmaa oli luettu tarkasti metsien tulevaisuudesta vastaavan EU-komissaari Frans Timmermanssin kanssa.

Hän ihmetteli, miten monipuolista metsänhoitoa Suomesta löytyykään. Komissaari oli vaikuttunut siitä, että tilan jokainen metsikkökuvio on hoidettu huolellisesti ja ammattilaisten tietotaitoa apuna käyttäen.

Tämä ohjasi komissaaria toisen tärkeän viestin pariin: laadukkaan puuraaka-aineen ehtona on riittävä metsänhoito. Jos metsikön annetaan kasvaa itsekseen, kasvu heikentyy ja laatu kärsii.

Kun tänä vuonna puhutaan EU:sta ja metsistä, esille nousee Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green Deal. Ja näyttää siltä, että keskustelussa korostuu metsäluonnon monimuotoisuuden suojeleminen.

Suomalaisten lobbareiden haaste kulminoituu siihen, miten EU-koneisto saadaan ymmärtämään, että metsien käyttö rakentuu monista erilaisista arvoista: omistajuudesta, työpaikoista, virkeästä teollisuudesta, rikkaasta lajistosta ja virkistysarvoista.

Pelkistä ympäristönäkökohdista – mikä saattaa olla luontaista hollantilaiselle komissaarille – lähtevä tarkastelu antaa valitettavan yksipuolisen kuvan siitä, mitä metsät pohjoisille jäsenmaille tarkoittavat.

Kun kerran kansiotekniikka osoittautui menestyksekkääksi, sitä voitaisiin jalostaa lisää. Kannattaisiko vaikka kertoa EU-päättäjille metsäteollisuuden innovatiivisista tuotteista ja siitä, millaista ilmastotyötä suomalaiset metsänomistajat tekevät, kun he istuttavat vuosittain miljoonia taimia? Kalvosulkeisten sijaan päättäjien nähtäville pitäisi tuoda järeäksi kasvanutta sydänpuuta tai puusta tehtyjä tekstiilejä.

Lue lisää

Miten koronaviruksen jälkeinen jälleenrakennus tehdään? EU-toimijat vaativat vihreää elvytystä

Sarvamaa haluaa muuttaa EU-komission metsänäkemyksiä – "Jos keskustelua ei käännetä, metsistä saatava hyöty tukahdutetaan"

Elsi Katainen lähetti komissiolle metsien käyttöä kertaavan kysymyksen – "Miksei puurakentamista mainita sanallakaan?"

Ilmastokeskustelussa rakentavia piirteitä