Kolumni

Digitaalinen renki, vaan ei isäntä

Heinä- ja elokuussa olemme lukeneet lehdistä amerikkalaisten digijättien arvonnoususta, niiden omistajien ja johdon hulppeista omaisuuksista ja jätteihin kohdistuvista selvityksistä.

Digitaaliset kanavat tuovat elämiimme uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon ja monenlaista ketteryyttä eri palveluiden hankkimiseen. Samalla niiden markkina-asema sekä niiden keräämä data – usein se data, jota me myös vapaaehtoisesti niille luovutamme – ovat ennennäkemättömän ja uudenlaisen kontrollin väline.

Digijättien, kuten Applen, Facebookin, Amazonin ja Googlen, yhteinen ja huolestuttava ominaisuus on myös niiden kyky käyttää kaikki lainsäädännölliset, taloudelliset ja moraaliset aukot oman asemansa ja voittojensa maksimoimiseen.

Jättien asema maailmantaloudessa on noussut siihen luokkaan, että ne voivat dominoida asioita, joista voidaan perustellusti kysyä: kuuluuko näin suuri valta ylipäänsä yrityksille. Mihin niin vahva markkina-asema tietyllä digitaalisen talouden sektorilla voi johtaa?

Kapitalismin kannattajistakin moni pohtii, onko Applen, Facebookin, Amazonin ja Googlen arvot nousseet niin suuriksi, että ne ovat uhka koko kapitalistiselle järjestelmälle.

Yksin Applen arvo ylitti kaksi vuotta sitten käsittämättömät tuhat miljardia. Kahden vuoden aikana arvo on lähes tuplaantunut ja lähentelee jo kahta tuhatta miljardia, enemmän kuin koko EU:n jättimäiseksi sanottu elvytysohjelma.

Yhtiöt ovat olleet Yhdysvaltain kongressin kuultavina siitä, onko niiden asema jo liiallinen. Kysymys on siitä, voidaanko digijättien katsoa syyllistyneen markkina-aseman väärinkäyttöön ja pienempien kilpailijoiden blokkaamiseen markkinoilta.

Laajemmin on syytä tarkastella sitä, miten nämä jätit pitävät digitaloutta hyppysissään ja ohjaavat kehitystä haluamaansa suuntaan. Vapaan kilpailun idea ei toteudu jättien ylivallassa. Digijättien valta on kasvanut suuremmaksi kuin sata vuotta sitten amerikkalaisten öljy-yhtiöiden. Se johti aikoinaan kilpailulainsäädännön syntymiseen ja öljyjättien pilkkomiseen.

Toinen kysymys on, miten digijätit voivat ohjata muuta yhteiskuntaa. Erityisesti Facebookin ja kohdennetun mainonnan vaikutus politiikkaan on kysymys, jota pitäisi laajemmin tutkia. Ei pelkästään digiosaajien puolesta vaan poikkitieteellisesti. Olennaista on myös, miten alustat mahdollistavat vihapuhetta, virheellisen tiedon levitystä ja propagandaa.

EU-oikeuden heinäkuisen tietosuojapäätöksen myötä data- ja digijättien tiedonsiirtoa Euroopassa tullaan jatkossa säätelemään tiukemmin. Eurooppalaisten tietoja ei pidä seilata tietämättämme Yhdysvaltoihin tai muille kolmansille valtioille. Henkilötietoja tulee suojata ja samalla turvata ihmisten yksityisyys.

EU ei puutu sopimuksilla ja päätöksillä ainoastaan yksityisyyden ja tiedon suojaan. Toimimme aktiivisesti esimerkiksi myös sen eteen, etteivät digijätit voi toimia talouden vapaamatkustajina vaan joutuvat maksamaan veronsa kuten kuuluukin.

Digijättien mahdollinen verotus on osa EU:n elvytyspaketin rahoitusta. Amerikkalaisten jättiläisten maksaessa veronsa Eurooppaan vähenee muiden verotaakka ja syntyy mahdollisuus myös tukea tunnollisia ja ahkeria pien- ja pk-yrityksiä.

Suomi tai mikään yksittäinen kansallisvaltio ei voi laittaa digijättien toiminnalle todellisia rajoja. Tähän tarvitsemme Euroopan unionia. EU on yksi kolmesta suuresta maailmantalouden toimijasta, joten unionin kannoilla on väliä, merkitystä ja voimaa.

On aika herätä. Rengistä ei saa tulla isäntää myöskään digijättien kohdalla. Kaikella vallalla on oltava kontrollinsa ja kaikkien on osallistuttava hyvinvoinnille välttämättömän infrastruktuurin kustannuksiin.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).

Digijättien mahdollinen verotus on osa EU:n elvytyspaketin rahoitusta.

Lue lisää

Maatalouskompromissi saa suomalaisten tuen: "Kirjaukset mahdollistaisivat turvepeltojen käsittelyn" – europarlamentti äänestää capista useana päivänä

Taistelu oikeusvaltiosta

Yhdysvaltalaisraportti: Suurimmilla teknologiayhtiöillä on liikaa valtaa, lakimuutokset tarpeen

Metsäpalojen määrä nousi syyskuussa merkittävästi Amazonin sademetsässä Brasiliassa