Mannerlaatat liikkuvat

Mielipide

4.3.202201:00

Kolumni

Eero Heinäluoma

Eurooppa on saanut uuden vapausajattelun symbolin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi edustaa tänään kaikille eurooppalaisille kansojen halua ja oikeutta päättää itse omasta tulevaisuudestaan.

Presidentti Zelenskyin esiintyminen Euroopan parlamentissa 1.3.2022 jää maailmanhistoriaan. Tuo puhe rohkaisee ihmisiä tulevinakin vuosikymmeninä puolustamaan kansojen vapautta ja itsemääräämisoikeutta. Samalla se muistuttaa, että olemme riippuvaisia toisistamme.

Ihmisarvo on jakamaton ja rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian loukkaukset yhdessä maassa koskettavat meitä kaikkia – ei väliä mitä kieltä ihmiset puhuvat, ei väliä missä ihmisarvoa poljetaan.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan romuttaa eurooppalaista turvallisuusjärjestelmää ja pakottaa reagoimaan määrätietoisesti ja vahvasti. Samalla tämä hyökkäys yhdistää eurooppalaiset vastustamaan kaikenlaisia Venäjän painostusyrityksiä ja aggressioita.

Venäjän hyökkäyksen yksi seuraus on, että ukrainalaiset ovat yksimielisesti läntisen valintansa takana. He haluavat tulla Euroopan unionin jäsenmaaksi ja tuon näköalan he ovat ansainneet. Ukraina tarvitsee nyt kaiken mahdollisen humanitäärisen, poliittisen ja taloudellisen tuen. Tätä tukea maalle osoittavat nyt yhtenäinen Euroopan unioni ja kaikki unionin jäsenmaat

EU on aina kriisin keskellä tiivistänyt rivinsä ja esiintynyt yhdellä äänellä ja voimakkailla toimilla. Venäjän johdolle tämä yhtenäisyys näyttää tulleen yllätyksenä. EU ei ole sotilaallinen suurvalta, mutta talouden suurvalta se on. Ja tuo talouden suurvalta vaikuttaa nyt koko painollaan.

Huipputeknologian vientikielto, Venäjän sulkeminen läntisten rahoitusjärjestelmien ulkopuolelle, taloudellisten yhteistyöprojektien keskeyttäminen sekä monet muut toimet näkyvät jo tällä viikolla Venäjän taloudessa ankarana häiriötilana. Puolet venäläisten pankkien arvosta hävisi yhdessä yössä eikä pohjaa ole vielä nähty. Talletuspako pankeista on käynnissä ja rupla heikkenee dramaattisesti. Pakotetoimet purevat Venäjään nyt tehokkaasti.

Julmien sotatoimensa tuloksena Venäjästä tulee hylkiövaltio. Tällä viikolla YK:n yleiskokouksessa Venäjän epäinhimilliset toimet ja hyökkäyksen Ukrainaan tuomitsi 144 maata. Venäjän rinnalla päätöslauselmaa vastaan äänestivät vain Valko-Venäjä, Pohjois-Korea, Eritrea ja Syyria.

Venäjällä on edessään valtiollisen ja poliittisen järjestelmän täydellinen remontti. Kuinka kauan tähän menee, sen ratkaisee viime kädessä Venäjän kansa. Muutoksen merkit ovet kuitenkin jo ilmassa, sillä yhä useampi venäläinen ilmoittaa vastustavansa sotaa.

EU-pakotteet ja Venäjän reaktio niihin tulevat osumaan kipeästi myös meihin. Hinta on kova, mutta vaihtoehtoja ei ole. Tähän kohtaan meidän on pakko vetää raja, tätä ei siedetä, tästä ei enää edetä. EU:n jäsenyys antaa meille tässäkin tilanteessa suojaa ja toimintamahdollisuuksia.

Tapahtuneen seurauksena Suomi joutuu arvioimaan myös turvallisuusympäristön muutosten vaikutuksia omaan turvallisuuslinjaamme. Saman arvion edessä on myös naapurimme Ruotsi.

Mannerlaatat liikkuvat nyt Venäjän johdon kannalta juuri toiseen suuntaan kuin Ukrainan sotaretken tavoitteet olivat.

Kaiken muutoksen keskellä on ensiarvoisen tärkeää, että toimimme maltilla ja järjestäytyneesti valtiojohdon toimintaa tukien. Kylmäpäisesti. Yksituumaisesti.

Kirjoittaja on europarlamentaarikko (sd.).