Pääkirjoitus

Maaliskuun kihlaus vakavaan harkintaan

Torstaina useimmat suomalaiset lähtivät vielä hyvillä mielin töihin ja arkisiin askareisiinsa. Päivä päättyi kaupat tyhjentäneeseen hamstrausaaltoon.

Koronavirusepidemia ei tullut yllätyksenä. Pandemiavaarasta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Koronan etenemistä on seurattu tammikuusta alkaen.

Silti hallituksen torstaina päättämät toimet yllättivät vakaaseen elämänmenoon tottuneet suomalaiset.

Suomi on nyt käytännössä poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien. Todennäköisesti pää­ministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ja presidentti Sauli Niinistö toteavat tämän virallisesti alkuviikon aikana ja päättävät valmiuslain käyttöönotosta.

Edessä on lisää kansalaisten arkielämään rajoittavia poikkeustoimia.

Kansanterveyden ja erityisesti riskiryhmien suojelu tartunnalta on nyt tärkeintä. Epidemialla on kuitenkin dramaattiset vaikutukset Suomen talouskehitykseen. Edessä on laajoja lomautuksia ja mahdollisesti konkurssiaalto palvelutoimialoilla. Myös vienti on nopeasti halvaantumassa. Samaan aikaan kuntien kustannukset epidemian hoidossa kasvavat rajusti.

Keskiviikkona kokoontuvassa talousneuvostossa hallitukselta ja etujärjestöiltä odotetaan ratkaisuja taloudellisen kriisiin.

Korkeakoulutettuja edustavan Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ehdotti lauantaina Twitterissä työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistä prosessia poikkeusolojen hallitsemiseksi. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kertoi ottavansa kopin ehdotuksesta. Yllättäen opettajien ammattijärjestön nokkamies Olli Luukkainen komensi keskusjärjestöjohtajia pitämään näppinsä erossa työmarkkinaneuvotteluista.

On selvää, että työmarkkinoilla tarvitaan nopeasti yhteiskunta­sopimus, joka varmistaa kunta-alan selviytymisen koronakriisin hoidosta ja luo edellytyksiä kriisin jälkeiselle talouden elpymiselle.

Vaikeuskerrointa lisää se, että useimmat yksityiset alat ovat jo ehtineet sopia huomattavista palkankorotuksista. Julkisen alan työntekijöiden tavoitteena ovat olleet vielä paremmat sopimukset. Enää Suomella ei ole varaa edes sovittuihin palkankorotuksiin.

Entinen pääministeri Esko Aho (kesk.) esitti lauantaina Ilta-Sanomien haastattelussa, että hallituksen pitäisi nyt heittää ohjelmansa romukoppaan ja keskittyä kriisitoimiin. Ahon mukaan hiljattain päätetyt menonlisäykset heikentävät Suomen kykyä selvitä päällä olevasta kriisistä.

Aho viittaa kokemuksiinsa 1990-­luvun alkuvuosien talouskriisin hoidosta. Tuolloin yritettiin sorvata Kalevi Sorsan johdolla laajaa yhteiskuntasopimusta työmarkkinoilla. Sopimusta ei syntynyt ja sitä seurannut devalvaatiokierre johti massatyöttömyyteen.

Tällä kertaa työmarkkinajohtajien on tunnettava vastuunsa. Esikuvana voi pitää keskellä talvisodan taisteluja tammikuussa 1940 syntynyttä tammikuun kihlausta. Nyt tarvitaan maaliskuun kihlaus.

Vastuu koronaepidemian hallitsemisessa on myös jokaisella kansalaisella itsellään. Turhaa liikkumista ja kanssa­käymistä on nyt vältettävä. Vanhusväestöä ja sairaita ihmisiä ei pidä mennä ilman tärkeää syytä tapaamaan, vaan yhteyttä on nyt pidettävä muuten.

Samalla tarvitaan presidentti Niinistön peräämään henkistä läheisyyttä. Tarjotaan apua naapurille, soitetaan läheisille ja osoitetaan myötä­tuntoa koronan vuoksi vaikeuksiin joutuneille.

Maaseudun yrittäjillä on kriisi­aikana erityinen tehtävä huolehtia elintarviketuotannon riittävyydestä kaikissa oloissa.

Yhteishengen ansiosta suomalaiset ovat selvinneet vaikeista olosuhteista. Yhdessä selviämme myös tästä.

Maaseudun yrittäjillä on erityinen tehtävä kriisiaikana

Lue lisää