Mercosur-sopimuksen porsaanreiät tilkittävä – metsäkatoasetus säädettiin nimenomaan trooppisten sademetsien suojaksi

Kuva: Timo Filpus

EU sääntelee tiukasti omaa ruoantuotantoaan, mutta kuinka paljon säännöt joustavat, kun pöydällä ovat kauppasuhteet löysemmillä kriteereillä ruokaa tuottavien maiden kanssa? Herkkyyttä mittaviinkin joustoihin on perustellusti ennustettu (MT 29.11.).

Hädin tuskin kolme viikkoa ehti kulua sovusta Etelä-Amerikan Mercosur-maiden ja EU:n välisissä vapaakauppasopimusneuvotteluissa, kun julkisuuteen vuotivat ensimmäiset näkemyserot sopimusosapuolten välillä. Ongelmaksi on muodostumassa vapaakauppasopimukseen sisällytetty ”tasapainotusmekanismi”: sopimuksen eteläamerikkalaiset osapuolet tulkitsevat kirjausta niin, että sen perusteella voidaan lieventää kauppaa haittaavia EU:n yksipuolisia toimenpiteitä, esimerkiksi EU:n metsäkatoasetuksen vaatimuksia. Lisäksi Mercosur-maat katsovat vapaakauppasopimuksen takaavan sen, että ne tulkitaan metsäkatoasetuksessa matalan riskin maiksi. (MT 30.12.)

MT:n lähteet EU-komissiossa ovat korostaneet Mercosur-maiden tulkinnan olevan virheellinen, mutta vastakkaisiakin näkemyksiä EU:ssa on jo esitetty: esimerkiksi itävaltalaisten EU-diplomaatit ja maatalouden edunvalvojat näkevät sopimuksessa Mercosur-maita selkeästi hyödyttävän porsaanreiän, joka mahdollistaa metsäkatoasetuksen kiertämisen.

Sopimustulkintoja koskevat epäluulot ja huhut on otettava EU:ssa vakavasti, sillä erityisesti maataloustuottajat ovat jo lähtökohtaisesti pelänneet Mercosur-sopimuksen kasvattavan kevyemmin säänneltyjen ja siten tuotantokustannuksiltaan halvempien tuotteiden, eritoten naudan- ja siipikarjanlihan virtaa EU:hun. EU:n viljelijöitä ja maatalousosuuskuntia edustava Copa-Cogeca on jo kehottanut jäsenjärjestöjään sopimusta vastustaviin mielenosoituksiin. Myös ympäristöjärjestöt ovat suhtautuneet vapaakauppasopimukseen kriittisesti, sillä ne katsovat sen yllyttävän sademetsien hävittämiseen (mt.fi 6.12.).

Metsäkatoasetusta on perusteltu ennen muuta trooppisiin metsiin kohdistuvalla uhalla, jota aiheuttavat metsien raivaukset maataloustuotannon tarpeisiin. Asetusta sovelletaan kuitenkin myös eurooppalaiseen tuotantoon, ja Suomessakin maa- ja metsätalousministeriö kehotti jo keväällä 2023 viivästyttämään nauta- ja lypsykarjatalouden hankkeita, jos niiden vuoksi oli kaadettava puita. Jopa monimuotoisuutta parantavien metsälaitumien toteuttaminen ehdittiin tulkita metsäkatoasetuksen vastaiseksi toiminnaksi (MT 29.2.2024).

Peräti 25 vuotta hiotun Mercosur-sopimuksen voimaan saattaminen edellyttää vielä jäsenmaiden hyväksyntää. Erityisesti suuret maatalousmaat Ranska ja Puola vastustavat sopimusta. Toisaalta sen takana ovat vaikeuksissa olevalle autoteollisuudelleen uusia markkinoita hamuava Saksa ja Euroopan komission saksalainen puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Sopimuksen hyväksymistä puoltaa myös geopoliittinen tilanne: Etelä-Amerikan ei haluta ajautuvan Kiinan vaikutuspiiriin, ja suhteet Yhdysvaltoihin ovat Donald Trumpin kauden alkaessa epävakaat. Siksi EU:n hyväksyntää sopimukselle voidaan pitää todennäköisenä.

Millä hinnalla ja millaisin kompromissein EU sitten sopimukseen lähtee? Luottamus oikeudenmukaiseen lainsäädäntöön ja hallintoon on koetuksella, jos on vähänkin syytä epäillä Mercosur-maiden saavan joustoja tuotannon kestävyyttä koskevista vaatimuksista. Suomessa hallitus suhtautuu Mercosur-sopimukseen myönteisesti, mutta kuten maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) MT Liven haastattelussa 11.12. totesi, sääntöjen pitää olla kaikille samat. Tästä linjasta hallituksen on pidettävä kiinni.

Myös MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan vaatimus kattavasta valvontajärjestelmästä Mercosur-maista tuleville maataloustuotteille (MT 30.12.) on enemmän kuin tarpeen.