Kuva: Jarno Mela
Maaseudun Tulevaisuus on ollut 110 vuotta koko maan äänenä – nyt sen tehtävä vain korostuu
Kun Maaseudun Tulevaisuus täyttää 110 vuotta, sen alkuperäinen tehtävä vain korostuu. Koko Suomen äänen esille nostaminen metropolikeskeisessä maassa on tällä hetkellä tärkeämpää kuin kenties koskaan.
Kuva: Kansalliskirjasto5.1.202606:00
Alkava vuosi on erityinen myös Maaseudun Tulevaisuudelle. Lehtemme täyttää syksyllä 110 vuotta. Edelleen MT toteuttaa vahvasti sitä tehtävää, jota varten se aikanaan perustettiin.
Se on koko Suomen ääni, joka nostaa esiin myös maaseudun ja maakuntien ihmisten elämään liittyvät asiat samalle viivalle Helsingin ja muiden suurten kaupunkien asukkaiden mielenkiinnon kohteiden kanssa.
Tehtävä on itse asiassa vaativampi kuin 110 vuotta sitten, jolloin maaseutumainen elämänmuoto oli Suomessa arkipäivää useimmille ihmisille.
Kun teollistumisen ja kaupallistumisen jälkeen enemmistö suomalaisista asuu kaupungeissa, maakuntien elinkeinojen ja elämänmuodon esillä pitäminen on vielä aiempaakin tärkeämpää.
Maatalous on elinkeinona edelleen tärkeä omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kivijalkana, vaikka maatiloja on jäljellä enää murto-osa lehden alkuvuosien ajoista.
Silti maatalous ja ruokaketju kokonaisuudessaan työllistävät edelleen noin 300 000 suomalaista. Määrä on isompi kuin heti oivalletaankaan.
Maatalouden rinnalle ja jopa sen ohi maaseudun elinkeinona on noussut metsätalous. Yli 600 000 metsänomistajaa on huomattavan tärkeä lukijakunta Maaseudun Tulevaisuudelle.
Samalla metsänomistajat ovat edelleen tärkeä eturyhmä, jonka omaisuuden varaan merkittävä osa maan viennistä ja hyvinvoinnista on rakennettu.
On aivan selvää, että myös merkittävä osa muusta valmistavasta teollisuudesta sijaitsee tulevaisuudessakin maakunnissa tai jopa aivan maaseudulla.
Samaan aikaan, kun Suomen elinkeinorakenne on muuttunut, myös kaupunkien ja maaseudun välinen raja on hämärtynyt.
Myös Maaseudun Tulevaisuuden tapa toimia on muuttunut paljon 110 vuodessa. Viimeisten 10 vuoden aikana lehti on digitalisoitunut muun median tavoin.
Painetulla lehdellä on edelleen vajaat 300 000 lukijaa, mutta verkon uutispalvelumme ja videostriimimme tavoittavat usein jo puoli miljoonaa suomalaista kävijää viikossa.
Kuva: Jarkko SirkiäHyvin monet lukijoistamme asuvat nykyisin kaupungeissa, mutta heitä yhdistää kiinnostus metsänomistukseen, maatalouteen ja ruokaan tai maakuntien elinkeinoja koskevaan EU:n päätöksentekoon.
Myös metsästys, hevostalous,ja ympäristöuutisointi ovat MT:n lukijoille tärkeitä.
Lopulta lehden menestyksen takana on yritteliäisyyttä ja vahvaa omistusoikeutta heijastava identiteetti yleisuutisoinnissa.
Maaseudun Tulevaisuus kannattaa markkinataloutta, jolla on omatunto. Se on itsenäisen elinkeinonharjoittajan puolella, mutta ei unohda yhteiskunnan vähäosaisia.
Monella tavalla arvioituna Maaseudun Tulevaisuus on yksi Suomen eturivin yleismedioista samalla kun se on säilyttänyt asemansa maa- ja metsätalouden ammattijulkaisuna.
Tällä linjalla on ollut myös lukijoiden tilaus. Lehti on säilyttänyt vahvan asemansa printissä samaan aikaan, kun se on moninkertaistanut lukijamääränsä verkossa.
Maakuntien medioiden myllerryksessä Maaseudun Tulevaisuus nojaa vahvasti ja itsetuntoisesti juuriinsa. Samalla uudistamme toimintatapojamme vastaamaan muuttuvia olosuhteita sekä lukijoiden että lehden oman toiminnan kannalta.
Kunnioitamme painetun lehden ilmaisuvoimaa edelleen ja toivomme Postin pystyvän vastaamaan tärkeästä valtakunnallisesta tehtävästään jakelun osalta myös tulevaisuudessa.
Samalla jatkamme digitaalisten palveluiden kehittämistä viime vuosien tapaan.
Sisältö on kuitenkin Maaseudun Tulevaisuudelle olennaisinta. Puolustamme edelleen maaseudun ja maakuntien ihmisiä, heidän elämäntapaansa, omaisuudensuojaansa ja elinkeinojaan.
Ylpeys maaseudun elinvoimasta on lehtemme juhlavuoden teema, joka kaikuu komeasti sekä sanomalehdessä että verkkosivuillamme.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
