Rakentaminen

Kaupungeissa rakennetaan usein vetisille maille ilmastoa kuormittaen – lakiuudistus pistää kunnat miettimään vähäpäästöisiä rakennuspaikkoja

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella suitsitaan rakentamisen päästöjä. Kaavoihin halutaan sisällyttää viherrakenteet suojelualueita varten.
Sanne Katainen
Helsinki laajenee paikoin merelle. Rakentaminen vetisille ja savisille maille vaatii paalutusta, joka nostaa rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi. Kuva Sompasaaresta.

Uudistuva maankäyttö- ja rakennuslaki tekee rakentamisesta ilmastoystävällisempää. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo, että keskeinen edistysaskel on rakennusten pakollinen hiilijalanjälkilaskenta.

Vähähiilisyyden raja-arvot eri rakennustyypeille tulevat voimaan vuoteen 2025 mennessä.

Kaavoitus säilyy kuntakohtaisena. Kuntien on punnittava entistä tarkemmin, minne on hiilipäästöjen kannalta järkevää rakentaa.

Martinkauppi antaa esimerkin: Onko fiksua kaavoittaa kuntakeskuksen sisälle savimaalle, jossa täytyy tehdä ilmastoa raskaasti kuormittavaa paalutusta vai onko hiilitaloudellisesti fiksumpaa rakentaa etäämmälle paremmalle maaperälle, vaikka sijainnista aiheutuisi enemmän liikennepäästöjä? Kannattaako rakentamisen tieltä raivata hiiltä sitova metsä, vetää vesiputket ja järjestää koulukyydit?

Yksiselitteisiä vastauksia ei ole ja ratkaisut vaihtelevat kunnittain.

"Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki ei sinänsä ota kantaa kaupungistumiseen, joka on lähinnä taloudellinen ja ihmisten valintoihin liittyvä kysymys."

Martinkauppi arvioi, että haja-asutusalueella voi elää verrattain ilmastoystävällisesti, koska rakennusten ympäristöön on kaupunkioloja helpompaa asentaa uusiutuvan energian järjestelmiä.

"Toisaalta, jos elämäntilanne edellyttää runsasta matkustamista, voi tästä koituva ilmastokuorma heikentää rakennuksen energiaomavaraisuuden tuomia etuja."

Ympäristöneuvos Antti Irjala arvioi, että kaavoituksen mahdollisuudet ohjata väestön muuttamista ovat rajalliset.

"Kaavoituksella voidaan varata alueita asuntotuotantoon eli vastata kaupungistumisen ilmiöön. Jos joltain alueelta muuttaa väestöä, niin kaavoittamalla asuntotontteja ei ihmisiä saataisi silti muuttamaan sinne."

Irjalan mukaan tiivis yhdyskuntarakenne palvelee ilmastonmuutoksen hillintää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisen takia.

Palveluiden pitää sijaita lähellä, eikä maata sovi tuhlata. Tiivis rakentaminen säästää kasvullisia alueita, kuten metsiä, jotka sitovat hiiltä, tarjoavat virkistystä ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

"Tiivistyminen korostuu kaupungeissa, mutta haja-asutusalueella ei tiiviydellä ole samanlaista merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä."

Haitallisinta ilmaston kannalta olisi antaa kaupunkien lievealueiden rakentua suunnittelemattomasti.

Irjalan mukaan kaavajärjestelmä pysyy pääosin samana, eikä tiukennuksia ole tulossa. Lakiin määritellään käsitteenä viherrakenne. Se voisi pitää sisällään suojelualueita ja viherkäytäviä. Irjalan mukaan ne voivat olla tavallisia metsätalousalueita, jos niillä on merkitystä viherrakenteen kannalta.

"Kaavoituksessa tehdään tätä jo nykyään varsinkin kaupunkialueilla. Nyt halutaan korostaa viheralueiden jatkuvuutta."

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus lähtee lausuntokierrokselle kevättalvella. Lakiehdotus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn tällä hallituskaudella.

Lue myös:

Katso tästä, millaisiin rakennushankkeisiin tarvitaan tulevaisuudessa uudistuva rakentamislupa – "Lakiuudistus tuo vapauksia rakentajille"

MTK pelkää rakentamisen hankaloituvan maaseudulla ja kustannusten nousevan hiililaskennan myötä

Lue lisää

Näin upea Mäenpään työväentalo ehostui 112 vuoden takaiseen asuun

Rakentamisen aloitukset elpymässä – uusien hankkeiden arvo 3,75 miljardia heinä–syyskuussa

Katso tästä, millaisiin rakennushankkeisiin tarvitaan tulevaisuudessa uudistuva rakentamislupa – "Lakiuudistus tuo vapauksia rakentajille"

MTK pelkää rakentamisen hankaloituvan maaseudulla ja kustannusten nousevan hiililaskennan myötä