Uutiset

Viikon vieras: ”Mä olen valmistunut kahdesta koulusta, Helsingin ja Vermon yliopistoista”

Suomalaisen elinkeinoelämän huipulle kuuluva Ilkka Herlin muodosti yhteyden hevosiin jo lapsuudessaan. Välillä hevoset jäivät parijonon perälle, mutta yhteys ei katkennut koskaan.
Ville Toivonen
Cargotec Oyj:n suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin on käynyt raveissa liki 60 vuotta. Hänen Birgit Combonsa starttaa sunnuntaina kaksivuotiaiden tammojen Kasvattajakruunuun ennakkosuosikkina.

Ilkka Herlin, 61, pystyy elävästi palauttamaan mieleensä ensimmäisen kertansa raveissa. Vuosi oli 1962, ja puitteet läpi hänen elämänsä mukana kulkeneelle muistolle loi Käpylän ravirata.

 

”Se ilmapiiri vei mennessään. Jossain joku huusi: ”Ohjelma 100 markkaa!”, ja hevonen tuoksui”, Herlin kuvailee.

 

Hän vietti lapsuutensa Porkkalan alueeseen kuuluneen Thorsvikin tilan mailla. Vuoden 1944 Moskovan välirauhan sanelemana Porkkalan alue vuokrattiin Neuvostoliitolle viideksikymmeneksi vuodeksi. Neuvostoliitto palautti kuitenkin maat Suomelle jo 1956.

 

”Neuvostoliiton alaisuudessa vietetyn ajanjakson vuoksi meillä ei ollut Thorsvikissä työhevosia, vaan me siirryimme suoraan koneelliseen maanviljelyyn. Tästä johtuen isälläni ei ollut niin tiukkaa sidettä suomenhevosiin, vaan hän mieltyi lämminverisiin.”

 

Herlinin isä, vuonna 2003 edesmennyt Pekka Herlin, oli viime vuosituhannen merkittävimpiä suomalaisia teollisuusvaikuttajia. Hän kasvatti Kone Oyj:stä Suomen ensimmäisen monikansallisen konsernin.

 

Pekka Herlin oli myös kotimaamme ensimmäisiä lämminverikasvattajia. Jo hänen isoisänsä Harald Herlin oli raveista innostunut. Ilkka Herlin kertoo, että ardennienhevosia jalostanut Harald Herlin oli tuttu näky Helsingin Pohjoisrannan jääravien yleisöpenkereellä.

 

Pekka Herlin hankki isänsä Heikin kanssa orlov-tammoja Neuvostoliitosta. Hän aisti bisnesmiehenä lämminverirodussa kansainvälisiä näkymiä.

 

”Vaikka orloveita nykyään pilkataankin, Ruotsista tuotiin tuolloin vielä huonompaa ainesta. Lämminverikasvatuksen alkuaika oli sellaista sekametelisoppaa”, Ilkka Herlin näkee.

 

Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli ravien ystävä ja asemansa suomista lahjahevosista johtuen kotimaisen lämminveriurheilun ladunavaajia. Hän sai vuonna 1959 Suomen Ravirenkaalta omakseen Lento-nimisen lämminverioriin. Koska Suomen ensimmäinen lämminverilähtö ravattiin vasta kesällä 1960, Lento lähetettiin Ruotsiin kilpailemaan.

 

Kun länsinaapurissa ei menestystä irronnut, Lento palasi Suomeen, ja ori meni Kaarlo Partasen valmennukseen. Lento kohosikin Suomen ensimmäisen, ei varsinaiseksi vaahtopääksi yltyneen, lämminveriaallon huipulle.

 

Ilkka Herlin kertoo, että kilpauransa jälkeen Lento tuli Thorsvikin tiluksille siitosoriiksi.

 

Se oli loppuunajettu, karski ori. Sen jalat olivat ihan sököinä. Ainoastaan Thorsvikin tallimestari Oiva Lahti pystyi käsittelemään sitä. Lento oli puhdas orlov, ja hyvä siitosori.”

 

Herlin muistaa, että hänen kulkunsa vei noihin aikoihin joka aamu talleille.

 

Opin talleilla elämän perusasiat paremmin kuin koulussa. Meidän tallimestarit Oiva Lahti ja Arvi Räikkönen olivat merkittäviä hahmoja mun elämässä. Ja varsinkin Tuomo Mäkelä oli mulle tärkeä opettaja. Hänen esimerkkinsä kautta sisäistin, että sitkeä pitää olla. Täytyy jaksaa yrittää, eikä saa lannistua vastoinkäymisistä. Jos mielii menestyä, jokaisen osa-alueen pitää olla kohdallaan.”

 

Olenkin tavannut sanoa, että mä olen valmistunut kahdesta koulusta, Helsingin ja Vermon yliopistoista.”

 

Kun lapsuuden ja nuoruuden kiireettömyyden tilalle tulivat aikuisuuden velvollisuudet, raviurheilu jäi Herlinin osalta vuosikymmeniksi.

 

Thorsvikin tila siirtyi mun veljen omistukseen, eikä mulla ollut enää luontaista kosketusta hevosiin. Kyllä raviurheilu pysyi takaraivossa, mutta työt veivät kaiken ajan.”

 

Uuden vuosituhannen sarastaessa Herlinin elämän osaset alkoivat jälleen olla siinä asennossa, että paluu ravien pariin oli ajankohtainen.

 

Korven Pekan kanssa oli jo tuolloin virityksiä, mutta vielä silloin emme saaneet sopivaa porukkaa töihin.”

 

Herlin sanoo, että Pekka Korpi ja hänen Allan-isänsä ovat tuttuja aikojen takaa.

 

Pekalla on sitä hevosmiestaitoa. Aivan kuten Mäkelän Tuomo, myös Pekka tekee asiat niin, että jokainen osa-alue – suvut, ruokinta, valmennus, hoito, käsittely – on hevosilla kunnossa. Vasta sitten on menestyminen mahdollista.”

 

Kun Herlin ja hänen puolisonsa Saara Kankaanrinta ostivat Paraisilta Qvidjan kartanon vuonna 2014, putosi viimeinen pala paikoilleen. Suomen vanhimman kartanon maille oli luontevaa ottaa hevosia käyskentelemään, ja pian löysi myös yhteistyö Pekka Korven kanssa uomansa.

 

Qvidjassa ovat mun ja Pekan siitostammat, niitä on kymmenkunta. Niiden pikkuvarsatkin ovat täällä. Varsat menevät tästä Pekalle Vihtiin opetettaviksi. Sitten on Jannella (Korpi) Ruotsissa yhteisiä hevosia. Tarkkaa nuppilukua en muista. Vanhaa kantaa mulla on yksi oma, ja sitten ostin toisen kokonaan oman, Birgit Combon.”

 

Karriäärinsä lupaavasti käynnistänyt Birgit Combo starttaa sunnuntaina Turussa kaksivuotiaiden tammojen Kasvattajakruunun finaaliin suurena suosikkina.

 

Valitettavan harvoin ehdin nykyään raveihin paikan päälle, mutta onneksi netistä voi katsoa lähdöt silloin kun haluaa. Kyllä mä edelleen jännitän hevosteni startteja, eihän tätä muuten tekisikään”, Herlin lausuu.

 

Kun omilla saroillaan merkittävät urat luoneet Pekka Korpi ja Ilkka Herlin yhdistivät voimansa, ei toiminnan tavoitteellisuudesta jäänyt epäilyksen häivää. Yhteistyö toimii Herlinin mukaan kitkatta.

 

Ei meillä mitään konkreettisia päämääriä ole, koko ajan pyritään vaan parempaan. Tämän täytyy pysyä kannattavana bisneksenä, ja tottakai kasvattajalla ovat varsat aina myytävinä, jos oikea summa tarjotaan.”

 

Herlin ei manaa kasvattajan asemaa Suomessa.

 

Onhan tämä välillä sellaista uskonto kymppi ja matematiikka nolla -hommaa, mutta kyllä mun mielestä esimerkiksi kaksivuotislähtöjä alkaa Suomessa olla jo ihan mukavasti. Että ei täältä enää pakko ole Ruotsiin lähteä niiden perässä. Kun kaksivuotislähtöjä tarjotaan enemmän, tulee runsaammin varsoja radoille ja siitä se ruletti pyörähtää käyntiin”, Herlin näkee.

 

Koska Herlin tekee tiivistä yhteistyötä Pekka Korven kanssa, hänen nimensä on liitetty myös Mascate Matchiin ja tamman joulukuussa koittavaan huutokauppaan.

 

Lajia harrastavien pelko on, että Suomen raviurheilun suurlähettiläs Mascate Match ostetaan huutokaupasta isolla rahalla muille maille. Moni näkee Suomen varakkaimpiin henkilöihin kuuluvan Herlinin pelastusrenkaana.

 

Spekulaatiot ovat kuumentuneet Mascate Matchin ympärillä, mutta huhut mun roolista ovat tuulesta temmattuja. Mulla ei ole suunnitelmia tamman ostamisen varalle.”

 

Suomalaisen lastinkäsittely-yhtiön Cargotec Oyj:n suuromistaja ja hallituksen puheenjohtaja Herlin on renessanssimies. Hän on myös historiantutkija, ja koulutukseltaan filosofian tohtori. Väitöskirjansa hän teki äitinsä isästä, maalaisliiton takavuosien voimahahmosta Kustaa Vilkunasta. Akateemikko Vilkuna toimi vuonna 1958 opetusministerinä Reino Kuuskosken virkamieshallituksessa, ja hän oli Kekkosen vaikutusvaltainen neuvonantaja.

 

Herlin on Suomen Keskustan jäsen ja poliittisesti valveutunut. Hevostalouden tukijärjestelmään hänellä ei kuitenkaan ole kantaa.

 

En ole perehtynyt asiaan tarpeeksi syvällisesti. Raviurheilu on aina ollut taloudellisissa hankaluuksissa, toki rahoituksen rakenne on mennyt viime vuosina vaikeampaan suuntaan.”

 

Taloudellisen vaaranvyöhykkeen ohella raviurheilun täytyy Herlinin mukaan tiedostaa myös muut uhkakuvat.

 

Ravien on haettava yhteiskunnan silmissä oikeutus olemassaololleen, ansaittava paikkansa maailmassa.”

 

Eräs painava peruste olemassaololle on ihmisen ja hevosen välinen kumppanuus. Ihmisten suhde hevosiin on muuttunut. Rintamamiehet ja tukkijätkät kohtelivat hevosiaan kovin ottein, mutta nykyään hevosia pidetään paremmin. Tämä pitää tehdä tiettäväksi lajin ulkopuolellekin.”

 

Herlin on tullut tunnetuksi taistelustaan ilmastonmuutosta vastaan. Hän on Elävä Itämeri -säätiön perustajajäsen, ja heidän Qvidjan tilansa viljelytoiminta perustuu hiiltä sitovalle ja päästöttömälle ruoantuotannolle sekä ravinteiden kierrätykselle.

 

Herlin sanoo, että myös ilmastonmuutoksessa on hevosilla ja raviurheilulla paikka oikeuttaa olemassaoloaan.

 

Hyvä laidunnus on biodiversiteetin kannalta tärkeä seikka. Esimerkiksi Ruotsissa pellot ovat hiiltä sitovia, kun ne toimivat laitumina. Suomessa voitaisiin asiaan panostaa paremminkin.”

 

Maapallon hyvinvointi on Herlinille sydämen asia. Niin on myös raviurheilun.

 

Poniravien kautta on lajiin saatu mukaan nuorta porukkaa, ja he pääsevät kartuttamaan käytännön kautta osaamistaan. Mun mielestä ravien ei tarvitse olla rock & rollia, vaan perinteitä pitää vaalia. Vanha hevosmiestaito on tulossa takaisin, ja lääketiede todistaa entiset uskomukset oikeiksi.”

 

Herlin kertoo esimerkin.

 

Ennen ei tiedetty, että hevosilla on mahahaavoja, mutta hevosta osattiin lukea. Kun se käyttäytyi tietyllä tavalla, sille piti antaa pellavansiemeniä. Tämä on juuri sitä ihmisen ja hevosen välistä kumppanuutta.”

 

Kiireisen Herlinin tulisi olla jo toisaalla, mutta hevoskasvatus ottaa hänet vielä pauloihinsa.

 

Ajattele, että yhtäkkiä tuli vanhasta tammasuvusta tällainen tähti kuin An-Dorra. Sen kuudes emä Kolumbia oli meidän orloveita. Se oli tosi hyvä tamma, kahden valion emä. Koetin aikoinaan etsiä sen jälkeläisiä itselleni, mutta en onnistunut tässä.”

 

An-Dorran viides emä, Palomäen Reinon kantatamma Primula, periytyy Lennosta. Palomäen sitkeä kasvatustyö saa nyt palkintonsa. Mä muuten myin nelisenkymmentä vuotta sitten Abel-nimisen oriin Reinolle. Se meni keskipitkän voltin Pohjoismaiden ennätysaikaan 17,9.”

 

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Viikonlopun ravit: St Leger sekä Mascate Match Solvallassa

Palomäki Kymenlaakso-ajon ennakkoasetelmasta: An-Dorra Kriteriumia paremmassa iskussa

Päivän ravit: Kymenlaakson aika

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video