Uutiset

Biologiset plasmahoidot ohittaneet viime vuosina suosiossa kirurgian hevosten jännevammojen hoidossa

Suhtautuminen kylmäämiseen jatkuvana toimenpiteenä saattaa hevosillakin muuttua tiedon lisääntyessä, ennakoi Kimmo Elgving Tampereen hevosklinikalta.
Leena Lehtinen
Kimmo Elfving toteaa, että vammojen ennaltaehkäisyssä kylmääminen voi auttaa, jos turvotusta on toistuvasti. "Mutta ehkäisevä teho ole itsestään selvää, jos kylmää jatkuvasti terveitä kudoksia.

Pinnallisen jänteen vammojen hoidossa kirurgia menetti viime vuosikymmenen aikana suosiotaan. Eläinlääkäri Kimmo Elfving Tampereen hevosklinikalta arvioi pääsyyksi sen, että tarjolle on tullut biologisia hoitoja.

"Biologisia hoitoja käytetään selvästi yleisemmin kuin kirurgisia. Toki tavallisin apuväline on konservatiivinen hoito levon ja kontrolloidun liikuntaohjelman yhdistelmänä."

Prp-hoito kuuluu plasmahoitoihin: verestä erotellaan runsaasti verihiutaleita sisältävä osa, johon rikastuu veren omia kasvutekijöitä. Rikastunut seos ruiskutetaan ultraäänen ohjaamana vamma-alueelle samalla tavoin kuin ihmisillekin.

Myös luuytimestä otettavien kantasolujen siirtämistä vastaavalla tavalla rikastaen käytetään jännevammoihin.

"Kantasoluhoitojen perustana oli alun perin ajatus, että kantasolut erikoistuvat jänne- tai luukudokseksi. Mutta mitä enemmän menetelmää on tutkittu, sitä enemmän tutkijoiden keskuuteen on tullut nöyryyttä", Elfving sanoo.

Ei siis tiedetä tarkasti, mikä on se vaurioaluetta hyödyttävä tekijä, jota siirretään: kantasolut itse vai jotkin muut solujen parantumista edistävät kasvutekijät.

Uusimpana plasmahoitojen muotona on kehitetty prf-hoito. Sitä on käytetty Tampereen hevosklinikalla nivelhoitoihin muttei vielä pehmytkudosten kuntouttamiseen.

Myös shock wave -laitteita käytetään kuntoutukseen. Ne tuottavat pieniä, tiheitä paineiskuja vaurioalueelle. Hoito sekä vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja herättää kudosten omia korjausmekanismeja.

Kimmo Elfving pitää silti pinnallisten jännevammojen hoidossa kirurgiaakin apuvälineenä kuntoutuksessa, vaikka se ei olekaan tekohetkellä edullisin. Tampereen hevosklinikalla esimerkiksi kuvassa tehty pinnallisen koukistajajänteen tukisiteen katkaisu molemmista etujaloista maksaa operaationa noin tai hieman yli 1 500 euroa.

Hoidettiinpa hevosen vammaa kirurgisesti tai biologisin menetelmin, tärkeintä on, että hoitoon liittyy kontrolloitu liikuntaohjelma. Toipumista arvioidaan sitten toistuvin ultraäänitutkimuksin.

Elfving kertoo, että akuutissa vaiheessa olevat jännevaurioihin reagoidaan nykytiedon mukaan niin, että hevonen pyritään saamaan seisottamisen sijaan kontrolloituun liikuntaan aiemmin.

"Sen kautta parantuvista kudosalueista tulee parempilaatuisia. Tukihoitona käytetään kylmäyksiä."

Hän huomauttaa, että suhtautuminen kylmäämiseen jatkuvana toimenpiteenä saattaa hevosillakin muuttua tiedon lisääntyessä.

"Ihmisillä on jo havaittu, että jos esimerkiksi tervettä akillesjännettä kylmätään rutiinisti, sillä voi olla jopa haitallisia vaikutuksia terveelle kudokselle."

Jännevaurioiden ennaltaehkäisy voi siten olla vuosikymmenen kulutta kovastikin erilaista.

"Kylmääminen voi toki auttaa, jos on vamma-alue turvottaa toistuvasti. Mutta ei siis ole itsestään selvää, että vammoja voisi ehkäistä syntymästä, jos kylmää jatkuvasti terveitä kudoksia."

MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Pinnallisen koukistajajänteen syvemmät vammat yleistyneet ravureilla, käyttötapa vaikuttaa: ratsuilla vauriot yleensä jalan eri kohdassa

Mikä avuksi, kun kilpahevosen henki ei kulje? Eläinlääkäri kertoo

MT Ravit poikkesi Tampereen Hevosklinikalla

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video