Uutiset

Viikon vieras Nelly Korpikoski huijattiin ajolupakurssille ja ensimmäiseen kisaan – sen jälkeen hän on kivunnut montén huipulle yli miljoonan ajokilometrin myötä

"Rakastan kilpailemista ja etenkin kilpailuissa pärjäämistä."
Terhi Piispa-Helisten
Nelly Korpikoski sai tuulettaa Prix Monté Finlandian voittoa Luxurious Lordilla toukokuussa 2019. Kotimaassa hän on voittanut kaikki muut isot lähdöt, mutta ei vielä suomenhevosten SM-titteliä.

Nelly Korpikosken elämään hevoset tulivat pikkutyttönä Kajaanissa. Nykyään Hollolan Hämeenkoskella asuva 32-vuotias nainen tutustui nelijalkaisiin monelle tutulla tavalla.

"Minkäänlaista sukurasitetta hevosiin ei ollut. Olin toisella luokalla koulussa, kun luokkakaveri alkoi käydä ratsastamassa ja äiti vei minutkin. Samalla tallilla oli myös ravihevonen ja pääsin sen kyytiin."

Harrastus syveni pikku hiljaa. Ensin hankittiin oma ratsuponi, ensimmäinen oma hevonen tuli 14-vuotiaana.

"Äiti oli yksinhuoltaja, eikä kovin hienoon ratsuun ollut varaa. Niinpä ensimmäinen hevonen oli klassisesti entinen ravuri. Sille hankittiin valjaat ja opettelin ajohommia. Maailma on muuten tosi pieni, sillä se ostettiin silloiselta Laura Keräseltä, joka nykyään on nimeltään Laura Laakkonen ja hieroo hevosia työkseen täällä Lahden seudulla."

Teini-iän vuosina Korpikoski ehti myös olla hetken ilman hevosta. Hän myi hevosensa ja alkoi pelata pesäpalloa tosissaan.

"Sanoin silloin, että ei ikinä enää hevosia. Pesäpallon parissa viihdyin kilpailumielessä ehkä kuukauden ajan ja palasin sitten hevosiin. Mutta pesäpalloa seuraan vieläkin ja tykkään lajista", Korpikoski kertoo.

Hän naurahtaa raveja harrastavan Manse PP:n lukkarin Juha Puhtimäen epäilevän häntä vieläkin Sotkamon kannattajaksi.

Monté eli raviratsastus hiipi elämään kirjaimellisesti salakavalasti.

"Ravivalmentaja Jari Kemppainen tiesi minun osaavan ratsastaa ja pyysi ratsastamaan tallinsa hevosia. Varmaan hän näki minussa jotain sellaista, mitä en itse nähnyt, sillä 'Kemppi' ja kumppanit höynäyttivät minut Ouluun C-ajolupakurssille, kun Kajaanissa ei sellaista järjestetty", Korpikoski muistelee.

"Sain korttikurssihevoseksi 16-vuotiaan ruunan, joka oli lähestulkoon automaattihevonen. En ole ihan varma, olisiko minun taidoilla silloin vielä pitänyt päästä kurssia läpi. Ekaan starttiin minut ilmoitettiin ohjastajaksi ihan tietämättäni."

Ensimmäinen startti Oulussa kesäkuussa 2007 päättyi ylivoimaiseen voittoon Galliano Knickin satulassa.

"Siinä meni samalla joku tosi vanha Suomenennätys uusiksi. Minulla ei ollut siitä hajuakaan ja ihmettelin vähän, että miten ihmiset niin kovasti taputtaa ja huutelee onnitteluja. Voittajaesittelystä minulla ei ollut mitään käsitystä, joten vilkuttelin siinä ihmisille ja ratsastin koko radan ympäri."

Viimeistään siitä ympyrästä 19-vuotiaana alkoi matka, jolta ei ole paluuta. Korpikoski on noussut maan monté-ohjastajien parhaimmistoon ennakkoluulottomuudella ja kovalla työllä. Kajaanista ja myöhemmin Oulusta käsin hän reissasi pitkin Suomea vuosikaudet kilpailu-, mutta myös treenimahdollisuuksien perässä.

"Kävin hiittaamassa hevosia ratsailta Rovaniemellä, Pudasjärvellä, Kuopiossa, Juuassa ja ties missä. Minusta tuntuu, että sitä yritteliäisyyttä arvostettiin ja siksi minulle myös ilmoitettiin paljon hevosia startteihin. Varmaan tästä pienikokoisuudesta oli myös hyötyä. Ehkä valmentajat ajattelivat että ainakin hevonen jaksaa minut kantaa."

"Samaan aikaan olin sähköliikkeessä töissä ja aamulla piti aina olla seitsemältä töissä. Välillä väsytti aika paljon."

Korpikosken ajokilometrit autolla montén takia lasketaan hänen oman arvionsa mukaan reilusti yli miljoonassa kilometrissä, lukema voi olla yli kaksikin miljoonaa. Tarkkaa lukemaa ei ole kirjattuna.

"Jo pelkästään kahteen autoon, jotka minulla olivat vähän pidempään, tuli yhteensä melkein miljoonan verran mittariin."

Korpikoski on ohjastanut tähänastisella urallaan 646 starttia, jotka paria kärrylähtöä lukuun ottamatta ovat kaikki montéssa. Hän on voittanut niistä 147 ja kerännyt hevosenomistajille palkintorahoja 280 000 euroa.

"Rakastan kilpailemista ja etenkin kilpailuissa pärjäämistä. Se hyvänolontunne, jonka menestyksestä saa, se kannattelee pitkään", lähes kaiken mahdollisen lajissa kotimaassa voittanut Korpikoski selittää harrastuksensa vetovoimaa.

"Ja jonkinlaiset kiksit siitä aina saa, kun tuntee olevansa hevosen kanssa yhtä siinä kovassa vauhdissa."

Ville Toivonen
Nelly Korpikoski opiskelee Laajasalon opistossa urheilutoimittajaksi ja työskentelee Finntackilla enää satunnaisesti. "Tuntui, että nyt on hyvä hetki kokeilla jotain muuta."

Kuutisen vuotta sitten hän muutti Hämeenkoskelle ja pääsi töihin hevosvarusteita valmistavalle ja myyvälle Finntackille. Kilpailutahti on jatkunut ripeänä, vaikka perheessä on 1- ja 3-vuotiaat lapset.

Nykyään hän opiskelee Helsingissä Laajasalon opistossa urheilutoimittajaksi ja työskentelee Finntackilla enää satunnaisesti.

Korpikoski kokee saaneensa lajilta niin paljon, että haluaa antaa sille myös takaisin auttamalla uusia ohjastajia alkuun.

"Silloin kun itse aloittelin, niin tietoa ei ollut ihan niin vain saatavilla. Ihailin Jenni Koskelaa ja Saara Jalastia, jotka ensimmäisten joukossa ratsastivat jockey-tyylillä. Yritin katsoa kuvista ja videoilta, miten he menivät."

Nykyään Suomen Monté-ohjastajat ry järjestää koulutuksia ja kursseja ympäri maata. Koronan tuomat rajoitukset tosin vaikuttavat näihinkin.

"Jos laji kiinnostaa, niin meidän kotisivuilta löytyy infoa ja yhteystietoja. Ja melkein sanoisin, että ketä tahansa monté-ohjastajaa voi nykäistä hihasta ja pyytää vinkkejä."

Hän arvioi, että lähes kaikilla ravihevosilla voi kokeilla myös montéta. Hyvän monté-hevosen ominaisuuksia ovat selkeä ravi, iso koko sekä nopeus ja vahvuus.

"Kärryiltä raskas ajettava, semmoinen oikein härkä, voi olla tosi hyvä ratsastettava. Sellaisia hevosia on yllättävän paljon."

Korpikoski on nähnyt suomalaisen montén vahvan kehityskaaren lähietäisyydeltä. Laji on muuttunut hänen mukaansa paljon ja positiiviseen suuntaan. Ohjastajien taso on noussut, samoin hevosten. Lähtöihin myös riittää hevosia kohtuullisesti ympäri vuoden.

"Ennen monen hevosen kohdalla oli vähän se tilanne, että kokeillaan vielä monté ennen monttua. Nyt monté ei enää ole se viimeinen vaihtoehto, vaan kärrylähdöissä pärjäävilläkin hevosilla voidaan hyvin kokeilla selästä vaikka ihan virkistyksen vuoksi."

Myös palkintotaso on noussut vuosien varrella. Yksi toive Korpikoskella kuitenkin on.

"Suomen mestaruuksien ykköspalkintoja voisi kohottaa nykyisestä 7 500 eurosta, se toisi SM:lle vielä lisää arvostusta. Avoimen sarjan kärrylähdöissä pääsee ajamaan samankokoisesta ykkösestä melkein joka viikko."

Terhi Piispa-Helisten
Jemmatar toi Nelly Korpikoskelle kylmäveristen Pohjoismaiden mestaruuden Turussa viime lokakuussa. Kuva on otettu Vermossa.

Vauhti viehättää myös Korpikosken toisessa harrastuksessa. Hän ajaa kilpaa autolla jokamiehen luokassa eli "jokkiksessa". Lajiin kuuluu, että ajopelit rakennetaan itse vanhoista siviilipuolen autoista kilpureiksi. Säännöt sanovat, että auton voi joutua myymään kisan jälkeen 1 500 eurolla, vaikka sillä rahalla ei voittaja-autoa tosiasiassa rakenneta.

"Moottoriurheilu ja pärinä on kiinnostanut aina, meillä on ollut mönkijöitä, moottorikelkkoja ja autoja. Meillä tämä on koko perheen laji, sillä mies on myös innostunut ja lapsetkin ovat mukana kisareissuilla. Laji on tosi yhteisöllinen. Meillä Lahden Urheiluautoilijoissa on hyvä tiimi."

Kilpailupäätä Korpikoskella riittää myös tässä lajissa. Hän arvioi, että autoissa on hieman liikaakin tehoa hänen ajotyylilleen.

"Tiedän olevani aika hyvä aihio, mutta monta asiaa pitäisi harjoitella enemmän ja paremmin. En oikeastaan pelkää mitään siellä radalla ja pärjään jo sillä pitkälle, kun naisten luokassa tasoerot ovat usein aika suuria. Uskallan jättää jarruttamisen aika myöhään."

Korona-aikaan kisat ovat tauolla. Jos tilanne helpottaa ensi kesäksi, ohjastaja-kuljettajalla on pieni ongelma. Pellon kuuluisat Poikkinainti-ajot ovat samaan aikaan St Michelin ja lämminveristen SM:n kanssa. Korpikosken ajotottumuksilla 700 kilometrin välimatka tosin ei liene ylitsepääsemätön haaste.

Nelly Korpikoski on Maaseudun Tulevaisuuden markkinoinnin yhteistyökumppani urheilun saralla. Hän tulee kilpailemaan lehden ajopuvussa ja osallistumaan joihinkin lehteen liittyviin tapahtumiin, jos koronatilanne sen sallii. Myös muuta yhteistyötä kehitetään vuoden mittaan. Toinen MT:n yhteistyöurheilija tällä hetkellä on ralliautoilija Mikko Heikkilä.

Lue myös :Monté-ratsastustakin voi nyt opiskella some-videoista

Pitkänlinjan monté-ohjastajan Jenni Koskelan ajatuksia lajista voi lukea painetusta MT Ravinetin vuosikuvastosta. Kuvaston voi hankkia Lehtipisteistä tai verkkokaupasta.

Elina Paavola
Suomenhevosten SM-titteliä Nelly Korpikoskella ei vielä ole. Kuva on viime elokuulta Seinäjoelta SM-lähdöstä.

MT Hevoset
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Heidi Kuossarille omistajien ilo on suurin voitto: "Vähitellen tulee yhä enemmän sinuiksi hevosen kanssa"

Vauhdilla kiinni valmennukseen – Vermosta valloitus ensiyritykseillä

Ravikuninkaan joukoille terveisiä: Miten olisi monté Jenni Koskelan ratsastamana?

Gallup
MT Ravinetti Youtubessa
MT Ravinetti Youtubessa
Siirry kanavalle
Uusin TalkKari
Katso video