Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Luke tekee erikoiskasveja tunnetuksi yhteishankkeella, joka opettaa myös ruuanlaittoon

    Viljelijät ovat kiinnostuneita uusista kasveista, mutta ei voi pelkästään lisätä viljelyä, jos kukaan ei osaa käyttää satoa, sanoo Marjo Keskitalo.
    Leivästä tulee superravitseva, kun taikinaan on käytetty sekä lupiinijauhoa että hampunsiemeniä.
    Leivästä tulee superravitseva, kun taikinaan on käytetty sekä lupiinijauhoa että hampunsiemeniä. Kuva: Sanne Katainen

    Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Marjo Keskitalo vetää Luken FutureCrops-hanketta, jossa yhdistetään kasvit ja ruoka. Yhteistyökumppaneina ovat maa- ja kotitalousnaiset, Sarka-maatalousmuseo, kulttuuriyhdistys Kuvio ja Livia-ammattiopisto.

    Niinpä esimerkiksi Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset olivat loppusyksystä pientuottajapäivillä Helsingin Itäkeskuksen uudessa Eastonissa maistattamassa erikoiskasviherkkuja.

    Järjestön ruoka-asiantuntija Suvi Malinin mukaan tuotteet olivat yllättäen tuttuja monille maahanmuuttajataustaisille. "He olivat iloisia, että niitä löytyy nyt Suomessa tuotettuina. Muutkin uskalsivat maistaa. Kynnys kotona kokeiluun madaltuu, kun on saanut jotain pintaa asiaan."

    Maistatukseen pyrittiin tekemään yksinkertaisia ruokia. "Tattarisuurimosalaatti oli valtava menestys. Se on unohdettu herkku. Tattarihan on loistava riisin korvike", Malin muistuttaa.

    Maa- ja kotitalousnaiset ovat maistattaneet erikoiskasveja myös monissa kuluttajatapahtumissa, kuten esimerkiksi Kädentaito-messuilla Tampereella.

    FutureCrops-hankkeessa on keskitytty sellaisiin kasveihin, jotka sopivat suomalaiseen viljelykiertoon ja joita voi viljellä samoilla koneilla kuin muitakin viljoja. Näitä ovat esimerkiksi tattari, öljyhamppu, kvinoa, sinilupiini, kumina, härkäpapu, pellava.

    Marjo Keskitalon mukaan viljelijät ovat olleet kiinnostuneita uusista kasveista. Erikoiskasvien viljely on kuitenkin useimmiten sopimusviljelyä, joten ketjuun on otettava kuluttajien lisäksi myös sopimusviljelyttäjät.

    "Nämä eivät ole niin kuin joku ohra, jolle aina löytyy ostaja. Viljelijät kaipaavat uusia mahdollisuuksia ja esimerkiksi ravintolat ottavat mielellään uutuuksia. Lisäksi monilla näistä kasveista on runsas juuristo, joka jättää paljon biomassaa maahan eli potentiaalista hiilensitojaa", Keskitalo selittää.

    Erikoiskasvit lisäävät myös tuotannon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä sekä tarjoavat vaihtoehtoja lihansyönnille.

    "Kun Karhisen työryhmä etsii Suomen ruuantuotannon vahvuuksia, niin toivon, että ne eivät löydy niistä, joilla on suurin lobbausvoima. Nämä uuden tuotannon yrittäjät ovat se vahvuus", Keskitalo lausuu.