Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • ”Ei ole roskakalaa”, sanoo Puulan muikkua purkittava yrittäjä

    Kalayrittäjä on maanviljelijän tavoin sään, byrokratian ja kaupan armoilla.
    Helsinkiläiset mökkiläiset Minna ja Annika Laine käyvät Puula-Särpimen Kissakosken-myymälässä monta kertaa viikossa. ”Savustamme muikut. Mutta nämä menevät tuliaisiksi Saimaan rannalle Puumalaan”, Minna sanoo.
    Helsinkiläiset mökkiläiset Minna ja Annika Laine käyvät Puula-Särpimen Kissakosken-myymälässä monta kertaa viikossa. ”Savustamme muikut. Mutta nämä menevät tuliaisiksi Saimaan rannalle Puumalaan”, Minna sanoo. 
    Muikku kuuluu hirvensalmelaisen kalayrityksen tärkeimpiin raaka-aineisiin.
    Muikku kuuluu hirvensalmelaisen kalayrityksen tärkeimpiin raaka-aineisiin. 
    Marjatta Pulkkinen ja Hilppa Ripatti ovat eläkeläisiä ja kesätöissä kalayrityksessä. Pulkkinen on yrityksen entinen omistaja.
    Marjatta Pulkkinen ja Hilppa Ripatti ovat eläkeläisiä ja kesätöissä kalayrityksessä. Pulkkinen on yrityksen entinen omistaja. 

    Savulahna, savuahven, savusärki. Savumuikku, öljymuikku, tillimuikku, sipuli-pippurimuikku.

    Ja sokerina pohjalla: muikku­kukko eli mehevä täyssäilyke, jossa Reissumies-leivän väliin on ladottu lähitilan rasvaista siankylkeä sekä kymmeniä sievästi nököttäviä muikkuja ja kukko purkitettu täyssäilykkeeksi.

    Kaikki otetaan, mitä lähivesien eli Puulan, Suonteen, Ryökäsveden ja Liekunan ahdit antavat ja kalastajat tuovat, pääasiassa kuitenkin muikkua, ahventa, särkeä, lahnaa ja haukea.

    ”Ei ole olemassa sellaista kuin roskakala”, Jari Pulkkinen sanoo pikkuruisessa putiikissaan kalatehtaansa vieressä.

    Paja toimii Hirvensalmen Kissakoskella entisessä puuhioketehtaassa, jossa on myös sähkömuseo ja ravintola.

    Pulkkisen ja hänen Saara-vaimonsa omistama seudun suurin kalanjalostaja on Puula-Särvin, jonka perustivat Jarin vanhemmat jo 1990-luvun alussa. Muotoilualan opettaja Jari otti yrityksen haltuunsa sairauskassanhoitaja-vaimonsa kanssa vuonna 2006.

    Kissakoskella hoidetaan kolmen hengen voimin kaikki: kalojen vastaanotto, koneellinen perkaus, savustus, purkitus, pakkaus ja myynti. Kaksi vakituista kalastajaa tuo saalista 15 000–20 000 kiloa vuodessa.

    Kesäapulaisina häärii kaksi eläkeläistä, joista toinen on entinen omistaja Marjatta Pulkkinen.

    Jokainen muikku ja muu kala asetellaan yksitellen perkauskoneeseen, joka katkoo päät, suolistaa ja ottaa mahdollisen mädin talteen.

    Savustetut kalat saksitaan pätkiksi käsin ja asetellaan yksitellen purkkeihin, jotka suljetaan ja steriloidaan täyssäilykkeiksi.

    ”Kerromme asiakkaille, että tämä on käsityötä ja siksi se maksaa sen mitä maksaa.” Muikkukukko maksaa myymälässä 7,90 euroa ja riittää hyvin lounaaksi kahdelle.

    Purkkikalan lisäksi Puula-Särvin myy tuoretta muikkua, lämmin- ja kylmäsavustamaansa lohta ja pakastettua mätiä. Myymälässä on tarjolla lähiseudun tuottajien mysliä, mehua, munia, lammasmakkaraa ja lihasäilykkeitä.

    ”Kyllä lama näkyy meillä, viime vuosina on ollut hiljaista, mutta nyt näyttää valoisammalta. Heti, kun lopetetaan lamasta puhuminen, ihmiset ovat alkaneet taas availla kukkaronnyörejään”, Jari Pulkkinen sanoo.

    Lisähaastetta on tuonut kauppakanavien supistuminen: kun ennen tuotteita oli Suomen kaikissa Lidleissä ja S-kaupoissa, nyt enää Suur-Savon osuuskaupoissa ja itäisen Suomen ja Hämeen osassa Citymarketeissa ja K-kaupoissa.

    Rivien välistä voi ymmärtää, että syynä on hinta ja neuvotteluasema kauppaketjujen kanssa.

    ”Täytyy toivoa, että S-ryhmän Herkuissa olisi jatkossa”, Saara sanoo entisistä Stockmannin ruokakaupoista.

    Myyntikanavina ovat myös verkkokauppa, syksyllä kalamarkkinat ja pian alkavat asuntomessut Mikkelissä. Takavuosina muikkukukko löytyi myös MTK:n henkilöstön joulupaketista. Joskus kalaa toimitetaan yläkerran ravintolaan.

    Yrittämisessä vaikeinta on Jari Pulkkisen mielestä se, että pitää tehdä itse kaikki valmistuksesta markkinointiin ja paperitöihin.

    On siivous-, korjaus- ja raaka-ainepäiväkirjaa, mutta erityisesti harmittaa byrokratian hinta: terveystarkastusmaksu on kolminkertaistunut muutamassa vuodessa.

    Saaran mielestä epävarmuutta tuo eniten se, tuleeko kalaa vai ei. ”Keväällä oli kovat tuulet ja kylmät säät ja kalaa tuli heikosti, mutta ehkä taas enemmän, kun vedet lämpiävät.”

    Sää ja byrokratia piinaavat siis viljelijän lisäksi kalayrittäjääkin.

    Kalapurkkien tyylikkäät etiketit, internetsivut, myymälän ilme ja facebook-osaaminen on päivitetty mikkeliläisen mainostoimiston avulla ja EU-rahalla. Neljä yritystä haki markkinointirahaa ja sai kymmeniä tuhansia euroja. Purkkien kyljessä on myös Hyvää Saimaan seudulta sekä Maakuntien Parhaat -merkit.

    Vaikka hyvältä näyttää, Pulkkisilla on kuitenkin mietinnässä yrityksen myynti.