Musta pätkälaku ja muotitalo Louis Vuitton.
Eipä heti tule mieleen, että niillä olisi mitään yhteistä. Eikä vielä olekaan, mutta "lakutehtailija" Timo Nisulan tavoitteet ovatkin tavallista korkeammalla.
"Ajattelin, että jos me kerran voimme tehdä designia, voimme tehdä myös fashionia", Nisula sanoo.
Designia on muotoilija Eero Aarnion kanssa kehitelty musta kartonkinen lakritsirasia, "tolkuttoman kallis" valmistaa, joten hintaakin on 35 euroa.
Fashion on puolestaan kullanvärinen kartonkipakkaus, joka näyttää iltalaukulta. Sisällä on paketti pätkälakua.
"Meille ei ole koskaan ollut ongelma se, ettei jotakin ole vielä tehty. Me voimme tehdä. Idioottikin voi nimittäin myydä lakritsia kymmenen sentin kilohinnalla, mutta vasta kun myy tuhannella eurolla, asiat on tehty oikein."
Pariisilaiselle muotitalolle tähdätyn iltalaukun hinta on vaivaiset 17,90 euroa, mutta muotitalo saa lisätä siihen niin monta nollaa kuin haluaa.
Nisula ajattelee isosti, joten hänen allekirjoituksenaan on tosiaan lakutehtailija, El Presidente ja The Republic of Liquorice. Siis Lakutasavallan pressa.
Tasavalta sijaitsee vuoden 1947 tehdaskiinteistössä Kouvolan keskustan tuntumassa. Biokaasulla toimiva tehdas pukkaa vuodessa ulos 700 000 kiloa mustaa pötköä pätkinä ja piippuina, ja lisäksi marmeladia. Liikevaihto on kolme miljoonaa euroa, työntekijöitä 22.
Tuotteista neljännes menee vientiin, eniten Tanskaan ja Ruotsiin, mutta myös Saksaan ja Kanadaan.
Kiinan verkkokauppa on juuri alkamassa. Prosessi oli pitkä, sillä jos lupanivaskan yhdessäkin lapussa allekirjoitus oli väärässä kohdassa, paperit tulivat takaisin. Nyt ensimmäiset kontit seilaavat kohti Kiinaa. Kouvolasta olisi ollut suora ratayhteyskin, mutta se maksaa lakuille liikaa.
Kouvolaan lakritsijuuri tulee maailman suurimmasta tuottajamaasta Kiinasta, joka vie lakritsijuurestaan viidennekseen. Lopuista se tekee lääkkeitä ja kosmetiikkaa. Lakritsijuurta kasvaa myös kaikkialla muualla "missä on kriisi" eli Lähi-Idässä.
Suomessa kouvolalaisten lakritsien myyntikanavia ovat läpi vuoden ruokakaupat, mutta joulun alla myynti kasvaa myös viennin, koulujen ja urheiluseurojen varainkeruun sekä yritysten liikelahjojen myötä. Lakritsipaketin kun saa tilattua omilla kuvilla.
S-ryhmässä lakut ovat karkkihyllyssä, mutta K-kauppojen kassoilla nököttää usein lakupussukoita, jotka on pakattu ja laputettu valmiiksi täällä Kouvolassa.
"Yleensä siinä on postimerkkejä, mutta jos kauppa saa niistä kuukaudessa neljä euroa ja meiltä 1 000 euroa, postimerkkejä ei kannata pitää. Me ollaan samalla rakkauslaitos: kun väsynyt äiti-ihminen menee perjantaina neljältä kauppaan, ostaa sen lakupussin ja syö ennen kuin menee autoon, tulee hyvä fiilis."
Kouvolan lakritsin ohella muita suuria valmistajia ovat Fazer, Panda ja Brunberg.
Kouvolan Lakritsin juuret ovat Viipurissa, missä toimi vuodesta 1906 limonadi- ja kivennäisvesitehdas Papulan Vesitehdas Oy. Se yhdistyi vuonna 1942 Makeis- ja Mehu Oy:hun, joka lähti sotaa pakoon Uuteenkaupunkiin, sai säännöstelyn keskellä luvan hankkia hiukan lakritsijuurta ja aloitti näin Kouvolan Lakritsin tarinan.
Tuotanto siirtyi vuonna 1960 Kouvolaan, jonne Papulan Vesitehdas oli perustanut tehtaan 1947 ollessaan evakossa. Kahvilat, leipomot ja mehut lopetettiin, ja toiminta jatkui Kouvolan Lakritsi Oy:nä vuodesta 1990.
Nisula tuli osaomistajaksi vuonna 2008, ja yhtiökumppanin kuoltua osti koko yrityksen vuonna 2014.
Nykylakun resepti on vuodelta 1947, ja uudistettu 1960-luvulla. Nisulan mukaan se erottuu kilpailijoista perinteisellä valmistustavalla ja muun muassa korkeammalla kosteudella.
"Jos meidän lakritsin kosteus putoaa muiden tasolle, se tuntuu kuivahtaneelta."
Valmistus on periaatteessa yksinkertaista: vehnäjauhoja, melassia, vettä, lakritsijuurta ynnä muuta keitetään kattilassa kolme tuntia, massa pannaan puristimeen, joka työntää ulos metrin pätkiä. Ne kuivataan uunissa yön yli ja pätkitään seuraavana aamuna.
"Ja lähetetään saman tien ulos, koska me emme varastoi mitään."
Nisulan kehuu, kuinka lakritsia on käytetty iät ja ajat lääkekasvina, pantu matkakevääksi faaraoiden hautoihin ja siitä ovat hakeneet voimaa niin Hannibal kuin Napoleonkin taistelujen temmellykseen.
Verenpainetta pelkääville hän sanoo, että älkää syökö. Syökää porkkanoita ja jättäkää sipsitkin syömättä, sillä sen mitä syö, pitää olla hyvää eikä kevyttä.
"Ihmettelen, miksi laihdutusmöhjät ovat niin luokattoman huonon makuisia, kun ihan samalla vaivalla niihin voisi saada makuakin. Vai eikö tuotekehittäjillä ole makuaistia lainkaan?"
Kouvolan Lakritsi Oy
Tärkeimmät tuotteet: Lakritsipalat
Kotikunta: Kouvola
Perustamisvuosi: 1906
Työntekijöiden määrä: 22
Omistaja: Timo Nisula, sata prosenttia osakkeista
Liikevaihto: 3,3 miljoonaa euroa
Tulos ennen veroja: 400 000 euroa
Lue myös:
