Harva nykynuorista on maistanut naurista, arvelee Puutarhaliitto – myös perinteinen lanttu ja kookas keräkaali ovat tipahtaneet suomalaisten lautasilta

Kotimainen keräkaali ja lanttu ovat edullista ja ravitsevaa, joskin nykymakuun kenties vaivalloiseksi koettavaa ruokaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomalaiset ovat syöneet lanttua ainakin 1600-luvulta asti eli kauemmin kuin perunaa. Lantun uskotaan kehittyneen itsekseen nauriin ja kaalin siemenviljelyn yhteydessä.

Nykyään tuo runsaasti C- ja A-vitamiinia sisältävä ”pohjolan appelsiini” ei ole kovinkaan suuressa suosiossa. Varovaisten arvioiden mukaan suomalainen syö sitä noin kilon vuodessa. Perunaa popsimme yli 50 kiloa henkeä kohden.

Lanttua syödään lähinnä joulun laatikoissa, paahdettuna uuniruuissa ja vähenevissä määrin raasteena lounasruokaloissa.

Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuoren mukaan lantun kulutus on laskenut 1970-luvulta lähtien, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana ei yhtä jyrkästi kuin aikaisemmin.

Hän arvelee, että monet kansainväliset vihannekset ja hedelmät koetaan helpommiksi ja maukkaammiksi kuin kotoiset lantut, nauriit ja kaalit.

”Ruokavalion kansainvälistyttyä suosituimpien ruokien raaka-aineissa ei enää ole juuri mitään näistä tuotteista. Ei ole lanttupitsaa, kaalitacoja tai naurissushia, vaikka nekin voisivat sopia maultaan ja rakenteeltaan kyseisiin tuotteisiin.”

Taulavuorta harmittaa laatikkoruokien väheneminen perheiden ruokalistoilta ja se, että esimerkiksi herkullista varhaiskaalia käytetään salaateissa entistä vähemmän.

”Erikoissalaatit ovat sen syrjäyttäneet. Hyvin harva koti­talous ostaa enää kokonaisia kaaleja jääkaappeihin, vaikka kaalit olisivat edullista ja terveellistä syötävää.”

Aiemmin lanttua ja naurista pilkottiin välipalaksi sellaisenaan. Nykynuorista harva edes tuntee tai on maistanut naurista.

”Moni välttelee kaalikasveja myös vatsaa turvottavan vaikutuksen vuoksi”, Taulavuori pohtii.

MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen arvelee, että kotimaisen lantun ja kaalin kulutusta edistetään parhaiten myymällä niitä jatkojalostettuina. Tarjolla on jo juures- ja kasvissekoituksia sekä joitakin eineksiä.

”Lisäksi tarvitaan hyviä reseptejä ja näkyvyyttä tuotteille vaikka kokkiohjelmissa.”

Virtasen mukaan tärkeää on myös kotimaisten tuotteiden käyttö julkisessa ruokailussa sekä hotelli- ja ravintola-­alalla, jossa liikkuu suuria massoja.

Valmisruokia tehtailevalta Saarioisilta kerrotaan, että lantun ja kaalin hankintamäärät ovat pysyneet tasaisina viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Lanttulaatikkoa menee joulun alla ja kaalikääryleiden ja -laatikon kysynnässä on pieni sesonkipiikki elo–syyskuussa.

Lanttua käytetään myös valmiskeitoissa ja kaalia kasvispihveissä sekä raastesalaateissa.

Saarioisilla on huomattu, että moni suomalainen haluaa syödä entistä kasvispainotteisemmin, joten lantun ja kaalin kulutus tuskin laskee.

Satokausikalenterin perustaja Samuli ­Karjula kertoo, että kaalien sesonginmukainen esillepano ruokakaupoissa on lisännyt monen niistä kulutusta.

”Keräkaalin menekki on muuttanut muotoaan. Perinteisesti varastointiin tarkoitetun talvikaalin kulutus on ollut pienessä laskussa, mutta muiden kaalien kysyntä on kasvanut.”

Satokausikalenterin ja S-ryhmän yhteistyö alkoi vuonna 2016. Karjulan mukaan varhaiskaalin menekki kasvoi heti 55-kertaiseksi verrattuna vuoteen 2015.

Puutarhatilastojen mukaan punakaalin satomäärä kasvoi vuosina 2014–2017 peräti 427 000 kiloa, kukkakaalin 503 000 kiloa ja ruusu­kaalin 26 000 kiloa.

”Toinen konkreettinen esimerkki on, että vuonna 2013 lehtikaalia ei tuotettu laisinkaan kaupallisesti Suomessa ja nyt kilomäärät huitelevat 100 000 kilon tuntumassa.”

Karjula arvioi, että lantun ja nauriin menekki on myös kasvanut, mutta niistä ei ole tarjolla tarkempia lukuja.

Avain perinteisten kotimaisten juuresten ja kasvisten kulutuksen lisääntymiseen voisi Karjulan mielestä olla tiedon jakaminen.

”Kotimaisista juureksista on kaupallisesti saatavilla 15 erilaista vaihtoehtoa. Seuraava askel olisi keskittyä lajikkeiden välisiin eroihin. Keräkaali maistuu kesällä ja talvella erilaiselta ja myös sen käyttötarkoitus muuttuu. Vastaavasti violettia porkkanaa voi käyttää eri tavalla kuin tuttua oranssia porkkanaa. Tämä olisi tärkeää kuluttajien sisäistää ja tuottajien meille opettaa.”

Karjula huomauttaa, että kaaleja, nauriita, lanttuja ja muita sinappiöljyä sisältäviä kasviksia suositaan aasialaisessa keittiössä, joka alkaa olla jo tuttu suurimmalle osalle suomalaisista.

”Itse kaipaisin vastaavia elintarvikkeita, jotka olisi ­valmistettu suomalaisista raaka-­aineista. Esimerkiksi kimchi voisi nopeasti löytää itselleen uskollisen fanikunnan.”

Karjula kehottaa myös grillaamaan kotimaisia kasviksia ennakkoluulottomasti.