MT vertaili pääkaupunkiseudun ateriapalveluiden tarjoaman lihan kotimaisuusastetta – Espoo nousi jumbosijalta ykköseksi

Pääkaupunkiseudun suurien kuntien välisessä lihan kotimaisuusvertailussa sijoitukset muuttuivat vuodentakaisesta. Espoo nousi voittajaksi. Kuva: Jukka Pasonen

Pääkaupunkiseudun kolmen suuren kunnan välisessä lihan ja lihatuotteiden kotimaisuusvertailussa sijoitukset ovat muuttuneet vuodentakaisesta. Espoo nousi jumbosijalta ykköseksi.

Espoon ruokapalvelujohtaja Minna Ahola kertoo, että lihan kotimaisuusaste on tällä hetkellä kaupungin ateriapalveluissa 98 prosenttia.

Espoon kaupungin ateriapalveluita tuottaa tällä hetkellä kuusi eri ateriapalvelujen tuottajaa, joista suurin on Espoo Catering Oy, joka on kaupungin omistama. Se toimittaa ruuat moniin kouluihin, päiväkoteihin ja ikäihmisille tarkoitettuihin asu ja elä -yksiköihin.

Kuluvan syksyn osalta sen liha- ja lihavalmisteiden kotimaisuusaste on ollut 98 prosenttia. Sianlihan ja siipikarjan osalta liha on ollut kokonaan kotimaista. Naudanlihan osalta luku on 99 prosenttia.

Myös muiden tuoteryhmien kotimaisuusaste on kasvanut. Kaiken Espoon kaupungin jakeleman lihan kotimaisuusaste oli vuosi sitten 71 prosenttia, Espoon julkisissa ruokailuissa lihan kotimaisuusaste oli 63 prosenttia.

Espoossa lihatuotteet kilpailutetaan aina puolivuosittain, edellinen kilpailutus valmisteltiin viime keväänä.

”Kaupungilta tuli toive, että lihalle pitäisi saada suurempi kotimaisuusaste”, Espoo Cateringin kehityspäällikkö Regina Ekroos sanoo.

Viime vuoden lopulla Maaseudun Tulevaisuus uutisoi kuinka kaupungissa oli vaihdettu kotimaisesta jauhelihasta tehdyt pihvit tuontilihasta valmistettuihin.

Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Liisa Kivekäs (sd.) teki maaliskuussa valtuustokysymyksen ulkomaisen lihan ja muiden raaka-aineiden käytöstä kaupungin järjestämissä ateriapalveluissa.

Kimmoke aloitteelle oli tieto siitä, että kaupungin julkisissa ruokailuissa käyttämän lihan kotimaisuusaste oli kehnompi kuin Helsingissä ja Vantaalla.

”Espoon kaupungin sekä ruokailevien asiakkaidemme toiveena on kotimainen liha. Julkisissa hankinnoissa tuotteen alkuperää ei voi kuitenkaan käyttää valintakriteerinä”, Ekroos sanoo.

Kotimaisuutta ei voida määritellä kriteeriksi, koska sen kieltää hankintalaki. Viimeisimmässä kilpailutuksessa kriteerejä muutettiin.

Uusina mukaan tulivat eläinten kasvatuksen vastuullisuuteen ja eettisyyteen liittyvät kriteerit. Näitä ovat esimerkiksi eläinten tainnutus ennen teurastusta ja siipikarjan kohdalla jalkapohjan tulehdusarvon mittaaminen ja nokkien typistämisen kielto.

Mukana oli myös ruokaturvallisuuteen liittyviä kriteerejä. Näitä olivat muun muassa lihan salmonellavapaus ja että antibioottien käyttö tapahtuu eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa ja vain sairaiden eläinten hoitoon. Lisäksi mikrobilääkkeiden käytöstä tulee pitää kirjanpitoa, jonka tulee olla saatavissa pyynnöstä.

”Kriteerien käytöllä oli vaikutusta, ja ne nostivat lihatuotteiden kotimaisuusastetta”, Ekroos sanoo.

Kotimaisuusasteen nousu lisäsi kustannuksia keskimäärin 6,6 prosenttia.

”Kustannusten nousu lisäsi menoja merkittävästi mutta on varmasti asiakkaiden arvostamaa”, Ekroos sanoo.

Myös Vantaalla lihan kotimaisuusaste on noussut vuoden takaisesta. Luku oli edelliskerralla 71,8 prosenttia, nyt ilmoitettu luku on 78,5. Myös Vantaalla käytössä ovat samat kriteerit kuin kahdessa muussa pääkaupunkiseudun kaupungissa.

Sataprosenttisesti kotimaista lihaa kaupunki käyttää porsaanlihan, kalkkunanlihan, broilerin- ja naudanjauhelihan kohdalla. Broilerinlihasta 60 prosenttia ja naudasta 39 prosenttia on suomalaista.

Helsingin osalta tilanne on pysynyt samankaltaisena vuoden takaiseen. Aiemmin sen käyttämästä lihasta kotimaista oli 80 prosenttia ja luku on edelleen sama. Loput 20 prosenttia on tuotettu EU:n alueella. Myös Helsingissä on korostettu hankinnassa samoja kriteerejä kuin Espoossa ja Vantaalla.

”Ulkomaista lihaa päätyy valikoimiimme osin saatavuuteen liittyvistä syistä, sopivien pakkauskokojen vuoksi sekä sen vuoksi, että hankinnoissa ja kilpailuttamisessa emme voi rajata ulkopuolelle muista EU-maista tulevaa lihaa. Huomioimme vastuullisuuden toteutumisen ja kehitämme kriteerejä sekä vaadimme tavarantoimittajilta jäljitettävyyteen liittyvät toimintatapojen kuvaukset. Tämäkin osaltaan rajaa tarjoajia”, yksikönjohtaja Mikael Neuvonen sanoo.

”Myös raaka-aineiden saatavuus suurelle volyymille ja mittakaavalle täytyy turvata ja silloin Palvelukeskus Helsingille koko Suomi on käytännössä lähiruuan aluetta”, Neuvonen sanoo.

Marraskuun lopussa Helsingin kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan kaupungin sisällä aletaan selvittää mahdollisuuksia nostaa kaupungin ruokapalveluissa käytettävien raaka-aineiden kotimaisuutta.

Toivomusponnen esitti valtuuston jäsen Terhi Peltokorpi (kesk.). Helsingissä on pian alkamassa kilpailutus kaupungin ruokapalveluissa käytettävästä maidosta ja lihasta.