VTT selvitti: Mustikkapuriste hyvä ravintokuidun lähde

Mustikoissa on runsaasti ravintokuitua. Kuva: Kimmo Haimi

Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt menetelmiä, joilla välipalatuotteiden ravintosisältöä voidaan parantaa mustikan puristekakulla.

Puristekakku on mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvää massaa, joka on tällä hetkellä vajaakäytössä. Se on edullinen raaka-aine, jolla voidaan korvata kokonaiset marjat osittain tai kokonaan terveyttä edistävissä elintarvikkeissa.

VTT on kehittänyt ja patentoinut valmistustavan, jonka avulla voidaan korvata mustikkamuffinssin marjat mustikan puristekakulla. Tämän ansiosta tuotteen 6 prosentin kuitupitoisuus saavutetaan helposti ilman että tuotteen maku, tuoksu ja rakenne heikkenevät.

Puristekakku soveltuu myös aamiaishiutaleisiin ja napostelutuotteisiin. VTT:n kokeissa tuotteiden maku ja tuoksu sekä rapeus säilyivät, vaikka puristekakun osuus jauhoseoksesta nostettiin 30 prosenttiin.

VTT selvityksen mukaan suomalaisessa mustikassa ja mustikan puristekakussa on runsaasti ravintokuitua: tuoreissa mustikoissa 3 prosenttia, pakkaskuivatuissa 24 prosenttia ja kuivatussa puristekakussa 59 prosenttia.

Hyvän ravintokuitupitoisuuden syynä on marjan pieni koko, jolloin kuoren ja siemenien osuus korostuu. Mustikan ravintokuitu on pääosin liukenematonta, joten se parantaa suoliston toimintaa.

Ravintokuidun lisäksi mustikka ja sen lähisukulainen pensasmustikka tunnetaan korkeasta antosyaanipitoisuudesta.

Värilliset antosyaanit ovat mustikassa helposti irtoavia ja hyödynnettävissä.

Sen sijaan viljellyn pensasmustikan antosyaanit ovat vain kuoressa ja marjaliha on vaaleaa. Vahamaisesta kuoresta yhdisteet irtoavat vain vähäisessä määrin ennen paksusuolta.

Antosyaanien saannilla on todettu olevan tulehduksia vähentävä vaikutus ja ne mahdollisesti myös pienentävät riskiä sairastua syöpään, sydän- ja verisuonisairauksiin ja diabetekseen.