Mikrobiologian dosentti Kemia-lehdessä: Vasta-ainein vahvistettu kananmuna päivässä voisi pitää koronan loitolla

Löytyykö kananmunista rokotetta nopeampi ratkaisu koronapandemian ehkäisyyn? Kuva: Sanne Katainen

Kemia-lehti on haastatellut mikrobiologian dosenttia ja tutkijayrittäjää Elias Hakalehtoa, joka on tutkinut viruksia ja bakteereja yli 25 vuotta. Hakalehto on huolissaan ensi syksylle ennakoidusta koronapandemian toisesta aallosta, joka saattaa olla keväistä rajumpi.

Hakalehdon visiossa koronaviruspotilaan ysköksestä, virusviljelmästä tai muusta viruslähteestä saatava antigeeni injektoidaan kanaan. Kun kana sitten munii vasta-ainepitoisen munan ja ihminen syö munan, niin syntyy tartuntasuoja. Kana ei saa tautia ihmisen viruksesta, Hakalehto arvioi.

Hakalehdon mukaan passiivi-immunisaatio kananmunan avulla olisi nopea ja turvallinen keino estää tartuntoja, kunnes saadaan rokote.

”IgY-vasta-aineet asettuvat vastaanottajan elimistössä limakalvoille, joissa ne sitovat magneetin lailla viruspartikkeleita ja estävät niitä tunkeutumasta elimistöön", Hakalehto kuvailee Kemia-lehdessä.

Aktiivi-immuniteetti syntyy joko sairastamalla tai rokotteesta, kun taas passiivi-immunisaatiossa vasta-aineet tuodaan elimistöön kehon ulkopuolelta. Vasta-aineita voidaan valmistaa soluviljelmissä laboratoriossa, tai niitä voidaan tuottaa kananmunan keltuaiseen tai lehmän ternimaitoon, selvittää Hakalehto.

Hakalehto ehdottaa, että kananmunaan muodostuva IgY-tyypin vasta-aine otettaisiin talteen keltuaisesta ja prosessoitaisiin teollisesti. Lopputuote voisi olla jopa suu- tai nenäsuihkeena ja sopisi myös muna-allergikoille. Suojan voisi saada myös syömällä munan päivässä.

Pitäisi kehittää nopeita menetelmiä kulkutautien torjumiseen, Hakalehto vaatii, sillä covid-19 saattaa iskeä syksyllä entistä rajumpana ja voi tulla uusia tappavia pandemioita. Hakalehto on pannut rahoitushakemuksen hankkeesta eteenpäin.

Kemia-lehti on haastatellut aiheesta myös lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa, kananmunayhtiö Munaxia ja mikrobiologi Sari Rahkosta.

Fimean kliinis-farmakologisen yksikön päällikön Jukka Sallisen mukaan Hakalehdon idea on teoriassa mahdollinen, mutta vaatii lisätutkimusta. Koronaviruspandemiaan liittyviä lupa-asioita Fimea käsittelee Sallisen mukaan nopeutetusti.

Munaxin toimitusjohtaja Janne Torikka pitää Hakalehdon ajatusta selvityskelpoisena ja lupaa, että yhtiö tulee mukaan munantuotannon asiantuntijana, jos hanke toteutuu.

Mirobiologi Sari Rahkosen mukaan nyt olisi löydettävä nopeasti polku IgY-suojausmenetelmän käyttöönottoon. "Tehdään vaikka lainsäädännöllisesti kevyempi luontaistuote, jollei muuta."

Lue Kemia-lehden koko juttu tästä.

Otsikkoa korjattu 16.6.2020 kello 10.32: Lisätty tietoa ehdotuksesta.