LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Ruoka

Hiljentyvästä kaivoksesta tuli avaruusajan sirkkakasvattamo – "Sirkkajauhe on luultavasti se juttu, jolla tämä menee läpi"

Sirkkalihan hiilijalanjälki on perinteistä lihaa pienempi. Erilaisista lihoista ei kuitenkaan haluta toistensa kilpailijoita vaan täydentäjiä.
Kari Salonen
Kotisirkat eivät toistaiseksi ole suomalaisten suosikkiruokaa.

Pyhäsalmen kaivoksen uumenissa 1 437 metrin syvyydessä kokeillaan kotisirkkojen kasvattamista.

Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, sirkoista saadaan proteiinia niin ihmisten kuin tuotanto- ja lemmikkieläinten ravinnoksi.

Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa kaivoksessa sirkkojen kasvattamista selvitetään Callio Edible Insects From Mine -projektissa.

Projektissa keskitytään kotisirkkojen alkutuotannon teolliseen kehittämiseen, uusiin teknologioihin sekä kiertotalouteen. Sen sijaa tavoitteena ei ole sirkkaruuan tai -rehun jalostus.

Projektissa mukana olevien mielestä kaivos on niin otollinen sirkkatutkimukselle, että tuloksia voisi hyödyntää jopa avaruusruuan tuottamiseksi Marsissa.

Hyönteisruuan suuri buumi on erityisesti Euroopassa vasta tulossa, sanoo projektipäällikkö Hannele Blomqvist.

"Kysymys on pitkälti elintarvikkeiden tuotekehityksestä. Kuinka löytää sopiva tuote, josta länsimainen kuluttaja innostuu. Sirkkajauhe on luultavasti se juttu, jolla tämä menee läpi."

Sirkka on vielä kallis raaka-aine. Jotta hinta saadaan edulliseksi, pitää kehittää teknologiaa ja tuotannon automatisointia, Blomqvist sanoo.

Kaivoksen koeoloissa sirkkoja pystytään kasvattamaan niin, että hinnaksi saadaan seitsemän–kymmenen euroa kilolta. "Hinta olisi sopiva erikoistuotteille, kuten sirkkasnackseille. Suurimenekkisiin kuluttajatuotteisiin hinta olisi vielä liian korkea."

Hyönteisten kasvattamisen hiilijalanjälki on pienempi kuin perinteisen lihan, Blomqvist sanoo. Eri lihalaatuja ei kuitenkaan haluta asettaa vastakkain. "Uskomme, että ne voisivat täydentää toisiaan maataloudessa."

Pyhäsalmen kaivosta ollaan lopettamassa. Miksi juuri sirkkojen kanssa on painuttu yli kilometrin syvyyteen?

Olosuhteet soveltuvat sirkkojen ympärivuotiseen kasvatukseen. Maan alla lämpötila pysyy aina 26–28 asteessa ja kosteusprosentti on noin 60.

Kaivoksessa on 10 kappaletta 600 litran kasvatusyksikköä. Rehun ja veden jakelu sirkoille on automatisoitu.

Olosuhteita valvotaan etänä langattomilla sensoreilla, jotka lähettävät tietoa pilvipalveluun.

"Maksimisato, joka on saatu yhdestä kasvatuslaatikosta, on noin 12 kiloa tuoreita sirkkoja. Tavoite on 15 kiloa."

Emosirkka muniin noin 45–60 päivän ikäisenä. Munat vaativat kuoriutuakseen 10–12 päivää. Tämän jälkeen niitä kasvatetaan 35 päivää.

Laboratoriossa on testattu hyönteisten tuottaman jätteen, kuten lannan ja kuorien kitiinin sekä hyönteisten tuottaman hiilidioksidin hyödyntämistä kasvihuoneissa.

Sivutuotteita kokeillaan kaivoksessa kasvatettavalle basilikalle.

"Tulemme syöttämään sirkoille basilikaa testataksemme, maistuvatko basilikasirkat erilaiselta kuin normaalilla rehulla syötetyt sirkat."

Pyhäsalmen kaivoksen uusiokäytöstä vastaava Callio etsii parhaillaan yrittäjiä ja yrityksiä, jotka vuokraisivat maan alaisia tiloja esimerkiksi hyönteisten ja kasvien tuottamiseen, Blomqvist kertoo.

Lue myös:

Sirkkabisnekseen odotetaan huimaa kasvua Euroopasta: "Uskon, että voimme saavuttaa 3–5 miljoonan euron vuosittaisen liikevaihdon"

Kotimaisten kotisirkkojen kakasta valmistetaan lannoitetta kasveille

Uusi yritys suunnittelee Suomeen jättimäisiä kasvitehtaita, joiden rahakasvi olisi hamppu

Pyhäjärvelle perustetaan perunakaivos

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ostitko sinäkin tämän pullon? Alkon viime vuoden myydyimpien kärjessä kolme väkevää suosikkia

Viininlipitys väheni toisena koronavuonna ja Chile menetti ykkössijansa – alkoholittomien ja "vihreiden" juomien myynti kasvoi

Tiesitkö, että härkäpavun avulla sokerimäärän kakussa voi vähentää puoleen?

Autohallien keskeltä löytyy joka vävypojan keidas: Anoppila, joka tarjoaa rehtiä kotiruokaa retrorekvisiitan keskellä