"Näyttää simppeliltä, eiköhän kokeilla itsekin", tuumivat suodenniemeläiset – pistivät pystyyn oman tislaamon ja kehittivät oman hunajaviinan

Kuva: Kari Salonen

Suomen pienimmäksi tislaamoksi itseään kutsuva Tuori Distilling Company ei ole väitteessään todennäköisesti ainakaan kovin kaukana totuudesta.

Artesaanitislaamon tarpeisiin on remontoitu tilat lakkautetun kyläkaupan rakennukseen Sastamalaan Suodenniemen taajamaan. Hyvin kompaktiin tilaan on saatu mahtumaan sekä tislauslaitteisto ja muut tuotantoprosessin edellyttämät laitteistot että pieni laboratorio.

Tuori Distilling Companyn ensimmäinen lanseerattu tuote oli gini, jota 120-litraisella tislauslaitteistolla voidaan valmistaa reilut puolensataa pullollista päivässä.

"Original Giniä myydään tasaiseen tahtiin eli pidämme varaston hyllyt täysinä", yhtiön osakas ja tislaamomestari Juhani Väisänen kertoo. "Samoin jatkuvasti valmistetaan myös ginistä kehitettyjä lonkerojuomia."

Entisen kyläkaupan suolakellarissa kypsyy tammitynnyreissä suodenniemeläisestä hunajasta kehitettyjä juomia. Kellaria esittelee yhtiön osakas Ismo Halminen. Kuva: Kari Salonen

Ensimmäiset erät yrityksen kotimaisesta hunajamelassista valmistettua hunajatislettä tulivat Alkon valikoimaan viime vuoden alkupuolella.

Yrittäjät jatkoivat tuotteen kehittämistä, ja joulukuussa Alkon valikoimaan tulivat Honey Moonshine -nimellä myytävä maustettu viina sekä siitä edelleen tammitynnyrissä kypsytetty Oaked Honey Moonshine.

Tuotteet ovat Väisäsen ja toisen osakkaan Ismo Halmisen mukaan ainutlaatuisia.

Hunajatislettä voi heidän mukaansa verrata muihin väkeviin alkoholijuomiin, esimerkiksi sokeriruo'osta valmistettavaan rommiin, viinirypäleistä valmistettavaan grappaan tai agavesta valmistettavaan tequilaan, jopa ruis-bourbonviskeihin.

”Samankaltaisuuksia voi löytyä, mutta hunajasta syntyvä aromimaailma on täysin omansa.”

Kuvaushetkellä tislauslaitteistosta valmistui 70-prosenttista giniä. Kuva: Kari Salonen

Vaikka Tuori Distilling Company mainostaa olevansa alansa pienin Suomessa, yritystä pyöritetään aivan tosissaan. Tutkimus- ja tuotekehitysprosessi on pitkälle hiottu, ja tiivistä yhteistyötä tehdään sekä kotimaisten että ulkomaisten laboratorioiden ja tutkimuslaitosten kanssa.

Laadukkaan hunajatisleen tuottaminen on huomattavasti vaativampaa kuin voisi olettaa, Juhani Väisänen kertoo.

Tosissaan täytyy olla myös jo siksi, ettei pienenkään tislaamon perustaminen pikkujuttu maassa, jossa tunnetusti on yksi maailman tiukimmistä alkoholilainsäädännöistä.

"Ennen ihmiset joutuivat kuulusteluun sen jälkeen, kun olivat kärähtäneet pontikan keitosta. Nyt on päinvastoin, joutuu kuulusteluun ennen kuin alkaa tehdä viinaa."

Tuoreet yrittäjät joutuivat kiertämään viranomaiselta toiselle saadakseen kaikki tarvittavat luvat kuntoon.

Alkoholin valmistusta luvittaa ja valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, alkoholiverotuksesta taas vastaa Suomessa Tulli. Vaikka byrokratia onkin mutkikas ja raskas, asiaa hoitaneet viranomaiset saavat yrittäjiltä kiitosta neuvovasta otteestaan.

Useampia yhteydenottoja tarvittiin myös Sastamalan rakennusvalvontaan. Sen kanssa asiat eivät alussa sujuneet yhtä juohevasti.

"Koska kyläkaupan rakennus on kaavassa merkitty liikekiinteistöksi, rakennusvalvoja vaati kaavan muutosta."

Väisäsen mukaan edellytyksenä yrityksen osakkuudelle on ollut "riittävä huumorintaju". Kun kuuntelee yrittäjäporukan kuvauksia byrokratiakiemuroista, esimerkiksi rakennusvalvojan silmin väärin tehdyistä rakennuslupahakemuksesta, peruste on helppo ymmärtää.

Toinen vaatimus osakkuudelle on kyky ja halu tehdä asioita tosissaan.

"Jokainen osallistuu yrityksen toimintaan omien vahvuuksiensa mukaan."

Tuori Distilling Company on 11 sastamalaismiehen yritys. Haastattelupäivänä tislauslaitteiston ympärille pääsivät kokoontumaan Mikko Tuori (vasemmalla), Ismo Halminen, Juhani Väisänen ja Esa Pesonen. Kuva: Kari Salonen

Koska yritystä ei ole rakennettu velkarahalla, koronapandemia ei ajanut sitä taloudellisiin ongelmiin.

Lääkärinä Väisäsellä oli myös tuntumaa siihen, mitä herkästi tarttuvasta taudista voi yhteiskunnalle seurata. Toimintaa supistettiin jo pari viikkoa ennen kuin epidemia toden teolla puski päälle.

"Ravintolat ovat minimoineet hankintansa, joten kysyntä on sillä sektorilla olennaisesti supistunut."

Halmisen mukaan runsas vuosi sitten suunnitelmissa oli ensimmäisen kokopäiväisen työntekijän palkkaaminen, mutta sitä jouduttiin luonnollisesti lykkäämään tulevaisuuteen.

Toisaalta ennakoinnilla oli kääntöpuolensakin: koska toimintaa supistettiin eikä tappioita ehtinyt syntyä, ei yritys myöskään ollut oikeutettu koronatukiin, Väisänen kertoo.

Hunajasta valmistettu juoma vaati pitkän kehitystyön, jonka tuloksena syntyi yhtiön mukaan ainutlaatuinen tuote. Kuva: Kari Salonen

Siinä missä gini ja ginilonkerot valmistuvat raaka-aineesta kaupan hyllylle jopa muutamassa viikossa, hunajatisleen valmistus on monivaiheinen tarkkaan valvotusta käymisprosessista aina pitkään kypsytykseen asti, Väisänen kertoo.

Valmistusprosessi on hioutunut varsin pitkän ja vaativan tuotekehitysjakson myötä. Siinä Tuori Distilling Company on onnistunut ensimmäisenä Suomessa samoin kuin tuotteen kaupallistamisessa.

Lisääkin tuotteita on valikoimaan kehitteillä.

”Kellarissamme kypsyy ja jalostuu tulevien vuosien lanseerauksia varten jo nyt kymmeniä tynnyrillisiä todellista nektaria”, Väisänen myhäilee.

Juomien kypsytykseen käytettävät tammitynnyrit tilattiin varta vasten Serbiasta. Kuva: Kari Salonen

Tuori Distilling Company sai alkunsa Väisäsen ja Mikko Tuorin Skotlantiin suuntautuneella matkalla syksyllä 2017.

"Paikallisella tislaamolla homma näytti sen verran simppeliltä, että tuumittiin, miksei tuollaista voitaisi tehdä itsekin", Tuori kertoo.

Vuotta myöhemmin koossa oli 11 samanmielisen miehen porukka, yritys kaupparekisterissä, luvat kunnossa, koulutusta hankittuna ja tuotantotilat valmiina. Gini lanseerattiin markkinoille jo saman vuoden joulukuussa.

Monien viime vuosina perustettujen pienpanimoiden ja -tislaamoiden tapaan Tuori Distilling Company ei ole kasvukeskusten hipsterien hanke.

Päinvastoin: yrityksen avainhenkilöt asuvat Suodenniemellä ja sen ympäristössä.

He jopa keräävät itse ison osan ginin valmistuksessa käytettävistä yrteistä omilta mailtaan. Hunajatisleissä hyödynnetty melassi on kotimaisen hunajan valmistuksessa syntyvää sivuvirtaa ja sen tuottaa Esa Pesonen, joka on niin ikään yksi osakkaista.

Myös iän puolesta tuorilaisilla on monia kollegoitaan enemmän elämänkokemusta. Tislaamon "tuotantotiimin" jäsenistä kaksi on eläkeläisiä: Väisänen on entinen terveyskeskus- ja työterveyslääkäri, Halminen puolestaan on palvellut Puolustusvoimissa.