Ruoka

Kauppojen hävikkituotteista syntyy kokkioppilaiden käsissä lounaita eläkeläisille ja lapsiperheille – vihanneksia pikkelöidään tai tehdään sipseiksi, lihoja vakumoidaan tai keitetään liemiä

Hävikkituotteita käyttämällä hiilijalanjälkeä kertyi ensisijaisesti vain ruuanvalmistustekniikasta. Hiilijalanjäljessä pyrittiin lähelle nollaa.
Kari Salonen
Niilo Virtanen (vas.), Evert Ojala ja Eetu Pitkänen viimeistelivät lounasta Vanhan Norrin keittiössä Tammelassa.

Tässä laatikollinen kaupasta jäänyttä hävikkiruokaa, tehkää näistä ravintolalounas! Näin kuului ammattiopettaja Tiina Nurmen toimeksianto Forssan ammatti-instituutin kokkiopiskelijoille FoodBizz-hankkeessa eli nuorten tulevaisuusruokatyöpajassa.

Viime keskiviikkona testiasiakkaat saivat Tammelan Vanhassa Norrissa syödäkseen opiskelijoiden valmistaman hävikkiaterian, joka alkoi porkkanakeitolla, jatkui täytetyllä paprikalla ja päättyi köyhiin ritareihin.

Opiskelijaryhmä kertoi suunnitelleensa lounaan eläkeläisille ja lapsiperheille käyttämällä mahdollisuuksien mukaan lähikauppojen hävikkituotteita. Huomiota kiinnitettiin myös kuljetuksiin: lounaat toimitettaisiin perille kahdesti viikossa sähköautolla kestomuovisissa rasioissa. Lounasta voisi syödä myös ravintolassa, joka olisi sisustettu kirpputorihuonekaluin ja -astioin.

Hävikkiä käytettäisiin älykkäästi: leipää krutonkeihin, korppujauhoihin ja köyhiin ritareihin. Vihanneksia pikkelöitäisiin tai tehtäisiin sipseiksi, lihoja vakumoitaisiin tai keitettäisiin liemiä. Kotimaiset raaka-aineet takaisivat vastuullisuuden ja ruokaa valmistettaisiin energiatehokkaasti niin, että uuneja ei lämmitettäisi turhaan.

Torstaina oli vuorossa toisen ryhmän suunnittelema riista-ateria ja perjantaina lähiruokalounas.

Jami Laaksonen, Niilo Virtanen ja Evert Ojala pitivät hanketta ainutlaatuisena. ”Aluksi ihmetytti, miten hävikkituotteista voi tehdä kunnon ravintolaruokaa. Aiemmin on aika paljon menty valmiilla tuotteilla, nyt on pitänyt kehittää ja maistaa uutta”, pojat totesivat. Kukaan ei ollut aiemmin tehnyt ruokaa hävikkituotteista.

”Se oli mielenkiintoinen haaste”, Laaksonen kiitti.

Opiskelijat laskivat myös aterioiden hiilijalanjälkeä, mikä osoittautui haasteelliseksi. Hanketta koordinoi Elonkierto-yhdistys, ja Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto olivat myös mukana tekemässä laskelmia. Hävikkituotteita käyttämällä hiilijalanjälkeä kertyi ensisijaisesti vain ruuanvalmistustekniikasta. Hiilijalanjäljessä pyrittiin lähelle nollaa.

Ojalan mielestä hiilijalanjäljen laskeminen on tosi tärkeää. ”Sitä pitäisi yrittää pienentää. Täytyy miettiä kuljetukset, uunien tehokas käyttö ja hankkia raaka-aineet mahdollisimman läheltä.”

FoodBizz-hanke toi yhteen lukio- ja ammatti-instituutin opiskelijoita ja tutkimusta. Lukiolaiset suunnittelivat syksyllä kuusi kestävän ruokajärjestelmän ateriaa, joista kolme pääsi jatkoon ja ammatti-instituutin opiskelijat toteuttivat ne nyt keväällä.

Ammattiopiston koulutusjohtajan Anu Tepon mielestä hankkeessa olisi mallia muillekin ammattialoille ja kouluille.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokavientiin potkua, lähiruokaa kuntiin, elintarvikeala nuoria kiinnostavaksi – Agronomiliitolla pitkä lista ruoka-alan kehittämiseksi

"Miten te tällaisen tuotteen olette menneet kehittämään?" Suomen suosituin leipä täyttää 30 vuotta

Valaistu piparikyltti ja Eiffel-torni voittivat Piparinleivonnan SM-kultaa

Myrskylässä on seurattu keskustelua maatalouden tuotantokustannusten harppauksesta: "Haluan tukea kotimaista työtä ennemmin kuin työttömyyttä"