Ruoka

Ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes – "On helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni"

Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta noin kolmannes Euroopassa.
Lari Lievonen
Marjoja ja sieniä saatetaan mainostaa kotimaisina, vaikka niiden alkuperämaa on jokin muu.

Erilaiset elintarvikeketjun rikokset eli ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta, totesi elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä miniseminaarissa keskiviikkona.

"Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin 10 miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni", Hielm toteaa.

Vaikka tekijä jäisikin kiinni ja saataisiin oikeuden eteen, rangaistukset ruokapetoksista ovat lievät. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.

"Elintarvikerikokset on niin sanottu low risk – high reward -rikosala, jossa taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset pieniä", Hielm sanoo.

Elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Usein rikollinen toiminta liittyy tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.

"Toimiva ja läpinäkyvä ruokajärjestelmä on tärkeää elintarviketuotannon luotettavuuden kannalta. On upeaa, että suomalainen yhteistyö yritysten ja valvovien virkamiesten kanssa toimii", toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.

Ruokapetoksia tehdään Suomessakin. Marjoja ja sieniä saatetaan mainostaa kotimaisina, vaikka niiden alkuperämaa on jokin muu. Halpaa seitiä voidaan myydä kalliimpana turskana, jolloin kuluttaja kokee huijauksen kukkarossaan.

Niin kuluttajien kuin lainvalvojienkin on vaikea havaita ruokapetos.

"Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä. Siksi kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa", Syväniemi tähdentää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Etelä-Korean koirarakas presidentti ehdottaa koiranlihan syömisen kieltämistä

Video: Omenamehun tekoon löytyi näppärä apu, kun yli 80-vuotiaan käsivoimat loppuivat – näin toimii hydraulinen prässi mehun puristuksessa

Söin täällä: Hangossa on turvasatama, jonka kala kohottaa mieltä

Aamiaisista tuli Lapland Hotelsin hittituote: "Meillä on pohjoisessa maailman parhaat raaka-aineet"