Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Valinta laivaviiniksi avaa pääsyn Pohjolan markkinoille

    Olitko risteilyllä ja ostit laivan nimikkoviiniä? Et ole ainut. Laivaviinejä myydään satojatuhansia pulloja vuodessa.
    Itämeren laivoilla on omat laivaviininsä, jotka on seulottu matkustajakuntaa varten.
    Itämeren laivoilla on omat laivaviininsä, jotka on seulottu matkustajakuntaa varten. Kuva: Riitta Mustonen

    Tallink Siljalla laivan "viralliset" viinit ja kuohuviinit valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toukokuun alussa viinit jälleen vaihtuivat, ja valituksi tulleet tuottajat voivat hieroa tyytyväisinä käsiään.

    "Tämä on iso juttu meille ja näyttää, että olemme oikealla tiellä", sanoo viinitilan isäntä Johannes Geil Saksasta. Geilin kuiva valkoviini valittiin laivan valkoviiniksi. Edellisen kerran Geil sai viininsä Siljan nimikkoviiniksi kuusi vuotta sitten.

    Tallink Siljan punaviini tulee Zonin tilalta Italiasta, kuohuviini Barbonin viinitalosta Italiasta ja samppanja Bauchet'n perheen tiloilta Ranskasta.

    Laivan punaviinejä ja valkoviinejä myydään Tallink Siljalla kumpiakin yli satatuhatta pulloa vuodessa, kuohuviiniä 200 000 ja samppanjaa 20 000 pulloa vuodessa.

    Viking Line ei kerro myyntimääriään, mutta paljastaa, että myös punaisilla laivoilla laivan valko- ja punaviinien myynti on noussut neljänneksen edellisvuodesta. Samppanjan myynti on jopa kaksinkertaistunut, kun samppanjaksi valittiin Charles Heidsieck — Viini-lehden vuoden 2016 samppanja.

    Laivaviinien valinta on työläs prosessi, kertoo Tallink Siljan sommelier Erkki Rintala. Joka toinen vuosi kymmenen henkeä eri laivoilta sokkotestaa näytteitä, joita tulee satoja. He valitsevat finaaliin noin sata viiniä, jotka jälleen maistellaan sokkona kahden päivän aikana.

    Eniten huomiota kiinnitetään siihen, mitä asiakaskunnan oletetaan haluavan. Arvioitavina ovat viinien tasapainoisuus, hedelmäisyys, hapokkuus, jälkimaku ja tanniinit.

    Viinit pisteytetään semifinaaliin ja lopulta finaaliin.

    "Etsimme viinejä, joita on helppo suositella niin aloittelijoille kuin harrastajillekin", Rintala sanoo. Hänen mukaansa viineistä on tullut osa pohjoismaista ruokakulttuuria, vaikka meillä ei rypäleviinejä valmistetakaan.

    "Kun tehdään kotona ruokaa, niin kysytään, että mitäs viiniä me juodaan. Kun aloitin 1990-luvulla viinibaarissa, niin viinit olivat eliitin harrastus. Nyt viinejä kysyy koko matkustajakunta."