Pellava on suomalaista superruokaa
Rouhittu pellava on suomalaista superruokaa, josta saa reilusti elintärkeitä rasvahappoja ja kuituja.
Heikki Lahti-Kala ja Annemari Hahto työskentelevät Kauhajoella suomalaisen öljypellavan eteen. Kuva: Johannes TervoIsoäidit joivat pellavalimaa eli vedessä liotettuja pellavansiemeniä, jotta saivat vatsan toimimaan.
Ihan hyvää pellavalima siihen onkin, mutta pellavansiemenen muut hienot ominaisuudet jäävät kokonaisista siemenistä saamatta. Siemenet kulkevat suoliston läpi kokonaisina päätyen sinne minne päätyvät.
Nykyään pellavansiemenet nautitaan paahdettuna pellavarouheena. Tämän suomalaisen innovaation ansiosta myös siemenen sisällä olevat ravintoaineet saadaan käyttöön.
Lisäksi paahtaminen kaksinkertaistaa rouheen säilyvyysajan.
Myynti- ja markkinointipäällikkö Annemari Hahto on innoissaan pellavarouheista. Hän markkinoi Valo24h-tuotteita Kauhajoelta, jossa Linseed Oy toimii.
Valo24h-rouheet ovat olleet markkinoilla kohta viisi vuotta, ja niiden menekki on kasvanut joka vuosi. Rouheiden lisäksi Linseed tuottaa gluteenitonta Lumina-leipäjauhoseossarjaa, jossa on myös pellavarouhetta.
Hahdon mukaan Linseedin tuote poikkeaa muista rouheista siinä, että mukana on koko siemen, myös öljy. Muiden tuottajien rouheista öljy on poistettu.
”Pellava on kasvikunnan paras omega-3-rasvahappojen lähde. Määrä on kaksi kertaa suurempi kuin saksanpähkinällä", Hahto selvittää.
”Lisäksi Valo24h-rouhe on kotimaista ja sopii myös pähkinäallergisille. Ruokalusikallisesta rouhetta saa koko päivän omega-3-rasvahappojen tarpeen. Enempää ei tarvitsekaan, sillä pellavalla voi varsinkin alussa olla laksatiivisia vaikutuksia ennen kuin vatsa tottuu lisäkuituun."
Paahtaminen tekee pellavarouheesta rapeaa ja pähkinäisen makuista. Rouhetta voi ripotella viilin tai jugurtin päälle, smoothieen tai salaattiin.
Linseedillä on Pohjanmaalla noin puolensataa öljypellavan sopimusviljelijää. Viljelypäällikkö Heikki Lahti-Kalan mukaan öljypellava sopii hyvin viljelykiertoon. Se on vaatimaton kasvi, joka pärjää vähällä lannoituksella ja vaatii vain rikkakasviruiskutuksen. Tuotantokustannukset ovat pienet.
Linseedin liikevaihto on kasvanut yli miljoonaan euroon vuodessa. Tuotteilla on Hyvää Suomesta‑-merkki, sillä myös pellavarouheeseen sekoitettavat marjajauheet ovat kotimaisia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
