Asiakkaat ovat pikkuhiljaa tottuneet automaattikauppaan – "Automaattikauppa ilmestyy paikalle, kun vaihtoehto on, että kauppaa ei ole"

Kaupan lähellä asuva lahtelainen Mikael Heikkinen piipahti hakemaan suodatinpusseja. "Itsepalvelu on kätevää, tykkään." Kuva: Kari Salonen

M-ketjuun kuuluva Kauppahuone Pyrhönen avasi Lahteen Suomen ensimmäisen kiinteistössä toimivan automaattikaupan vuosi sitten.

Myynti on kasvanut koko ajan, kertoo automaattikaupasta Sebastian Pyrhösen kanssa vastaava Patrik Pyrhönen.

"Ihmiset ovat pikkuhiljaa tottuneet tähän. Vanhemmat ihmiset ovat hieman kainostelleet, että osaavatko he käyttää automaattikauppaa."

Lähellä asuva lahtelainen Mikael Heikkinen piipahtaa hakemaan kahvin suodatinpusseja.

"Itsepalvelu on kätevää, tykkään", sanoo Heikkinen.

Suomen toisen automaattikaupan avasi Neste Vantaan Siltamäkeen.

Aikaisemmin Pyrhöset ovat kokeilleet automaattikauppaa siirrettävässä kontissa Hyvinkään Kytäjällä ja Mäntsälän Sälinkäällä.

Kauppahuone Pyrhösen kauppias Timo Pyrhönen on ollut laitetoimittaja Rivenderin kanssa kehittämässä automaattikaupan konseptia.

Automaattikaupan etuna on, että pienellä henkilökunnalla saadaan auki monta putiikkia. Yksi ihminen voisi 40 viikkotunnin työllä pitää yllä jopa kahdeksaa myymälää, laskee Rivenderin toimitusjohtaja Juha Pennanen.

"Kyläkauppojen asiakaspiiri on pieni. Kun kylä pienenee, kaupan aukioloaika supistuu, sitten tuotto pienenee."

Pennanen korostaa, että automaattikauppa ei ole kaupan työpaikkojen tappaja. Ajatuksena ei ole korvata olemassa olevia kauppoja automaateilla.

"Automaattikauppa ilmestyy paikalle, kun vaihtoehto on, että kauppaa ei ole."

Patrik Pyrhösen mielestä maaseudulle sopisi puoliautomaattikauppa. "Kustannussyistä on kallista pitää myyjää maaseudulla."

"Myyjä voisi olla paikalla vaikka neljä tuntia päivässä myymässä valvottavia tuotteita eli tupakkaa ja alkoholia, sekä tuotteita, joita ei pysty automaatiolla toistaiseksi myymään, kuten pakasteita."

Etenkin vanhemmille ihmisille kaupassa käynti on sosiaalinen tapahtuma. He haluavat jutella myyjän kanssa, Pyrhönen sanoo.

"Kaupan yhteydessä voisi olla muitakin palveluita: posti, apteekki, pieni kahvila ja lääkäri etäyhteydellä."

Lahden automaattikaupassa hinnat ovat samat kuin Kauppahuone Pyrhösen Hyvinkään ja Kärkölän kivijalkakaupoissa.

Patrik Pyrhönen käy 3–4 kertaa viikossa täyttämässä lokeroita Lahdessa.

Lokeroihin voi laittaa lähes mitä vain tuotepakkauksia. Joitain rajoituksia on sen suhteen, mitä lokeroihin mahtuu ja mitä laite jaksaa työntää eteenpäin. Esimerkiksi peruna- ja jauhopussit ovat liian painavia, kertoo Pyrhönen.

Yöaikaan kaupassa on ollut muutama pieni ilkivaltatapaus. Ilkivaltaa vähentää se, että kaupassa ei ole rahaa, tupakkaa tai alkoholia, ja vartiointiyritys näkee kaiken kamerasta.

Ajatus automaattikaupasta lähti kokeilusta Ulvilassa Kullaan kylässä. Rivenderin perustajajäsen Sami Lindstedt kokeili ruuan myyntiä välipala-automaateista.

"Automaatit olivat isoja ja kalliita ja herkkiä vikaantumaan. Ne vaativat huoltomiehen käynnin", kertoo Pennanen.

Suomalaisyritys lähti kehittämään omia laitteitaan ja lanseerasi 2017 ensimmäisen automaattiruokakaupan.

Modulshop-automaattijärjestelmässä huoltomiestä ei tarvitse kutsua paikan päälle. "Kauppiaan apupoika Antero osaa vaihtaa yksikön viiden minuutin koulutuksella", sanoo Pennanen.

Rivender valmistuttaa laitteet Suomessa, viimeksi Turussa. Toukokuun lopussa alkaa uusi sijoittajakierros.