Tavoite nälän poistamiseksi karkaa
Akuutit kriisit ovatkin johtaneet siihen, että kotimaankin ruokaturva voi olla uhattuna hetkellä, jolloin nälkä on maailmalla paheneva ongelma.Ruuan hinta jatkoi maailmalla laskuaan joulukuussa, osoitti YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön Faon viime viikolla julkaisema ruoan hintaindeksi. Hinnat olivat joulukuussa keskimäärin 1,9 prosenttia alempana kuin marraskuussa ja prosentin verran alempana kuin vuoden 2021 joulukuussa. Koko vuoden 2022 keskihinta oli silti ennätyskorkea. (MT 16.1.)
Ruokaturva-asiantuntija Kaisa Karttunen muistuttaa (MT 13.1.) kolmen viime vuoden olleen globaalin ruokaturvan näkökulmasta vaikeita. YK:n kestävän kehityksen tavoite, nälän poistaminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä, on yhä hankalampaa saavuttaa. Keväällä 2020 alkanut koronapandemia sysäsi kahdessa vuodessa 150 miljoonaa uutta ihmistä aliravitsemukseen. Viime keväästä lähtien markkinoita on sekoittanut Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainaan. Sitä, kuinka suuri joukko maailman väestöstä sen vuoksi on ajautunut tai vielä ajautuu aliravitsemukseen tai suoranaiseen nälänhätään, ei vielä tiedetä.
Faon tilastoima ruoan hinnan lasku auttaa osaa nälästä, aliravitsemuksesta tai ravitsemuksellisesti puutteellisesta ruoasta kärsiviä. Siitä huolimatta maailmassa on yli kolme miljardia ihmistä, joiden käytettävissä olevat rahat eivät riitä ravitsemuksellisesti hyvän ruoan hankkimiseen.
Kotimaankin ruokaturva voi olla uhattuna hetkellä, jolloin nälkä on maailmalla paheneva ongelma.
Samaan aikaan elintarviketuotanto kärsii monenlaisista kriiseistä eri puolilla maailmaa. Vaikka syyt ongelmiin ovat köyhien ja rikkaiden maiden välillä aivan erilaiset, myös yhdistäviä tekijöitä näiden välille on löydettävissä. Markkinatalous on pakottanut ruoantuotannon keskittymään lyhyen tähtäimen tavoitteiden täyttämiseen, vaikka alkutuotannossa kasvukausi on lyhin mahdollinen tarkastelujakso ja monissa tuotantoa koskevissa päätöksissä horisontin pitäisi yltää sukupolven päähän.
Akuutit kriisit ovatkin johtaneet siihen, että kotimaankin ruokaturva voi olla uhattuna hetkellä, jolloin nälkä on maailmalla paheneva ongelma. Maatalouden heikko kannattavuus voi johtaa omavaraisuuden hallitsemattomaan laskuun, muistuttaa Karttunen.
Globaalisti ruoantuotannon edellytysten heikkeneminen voi johtaa tilanteeseen, jossa hintaindeksien ennätyksiä tullaan jatkossakin rikkomaan. Ruokaturvansa vaarantaessaan Suomi on entistäkin alttiimpi näiden hintapiikkien vaikutuksille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








