Voidaanko ulkomaiset pähkinät korvata kotimaisilla? Pähkinäseuran koeviljelijät testaavat eri lajeja

Pähkinäpensaan pähkinät ovat yleensä valmiita kerättäviksi syksyllä. Kuvassa hasselpähkinälajike Cosfordin satoa. Kuva: Joel Rosenberg

Ilmaston lämmetessä uudet pähkinälajit menestyvät aiempaa paremmin myös Suomessa.

Suomen Pähkinäseura aikoo tuoda maahan saksanpähkinän, kastanjoiden ja muiden pähkinäkasvien siemeniä ja taimia jäsenistönsä kokeiltavaksi ja jalostettavaksi.

”Hajautamme pähkinäkasvien koeviljelyn sadoille kotipihoille. Suomalaiset voisivat viljellä ja syödä tulevaisuudessa enemmän kotimaista pähkinää. Pähkinöitä arvostavat niin leikkeleiden ystävät kuin vegaanitkin”, sanoo seuran hallituksen puheenjohtaja Joel Rosenberg tiedotteessa.

Marraskuussa perustettu Pähkinäseura on jatkoa vuonna 2020 käynnistyneelle Pähkinähankkeelle. Seuran tarkoituksena on pähkinäkasvien viljelyn, jalostuksen ja käytön sekä pähkinäkulttuurin edistäminen Suomessa.

Pähkinöiden kulutus on ollut viime vuosina kasvussa. Kaupoissa myytävät pähkinät ovat kuitenkin tuontitavaraa. Uusissa ravitsemussuosituksissa pähkinöitä suositellaan käytettäväksi päivittäin 20–30 grammaa.

Etelä-Suomessa kasvaa luonnonvaraisena pähkinäpensaita, joiden hasselpähkinäsatoa helsinkiläiset huippuravintolat ovat jo hankkineet annoksiinsa. Laji sopii viljelyyn, mutta Pähkinäseura haluaa kokeilla myös Keski-Euroopan suuripähkinäisten hasselpähkinälajikkeiden viljelyä.

”Pähkinöiden viljely sitoo hiiltä, luo monimuotoisempaa viljelyekosysteemiä ja tuottaa satoa paikallisilla tuotantopanoksilla”, Rosenberg kertoo.

Ravitsemussuositusten mukaan pähkinöiden säännöllinen käyttö pienentää sydän- ja verisuonitautien, syöpien ja kuolleisuuden riskiä ja voi suojata hampaita reikiintymiseltä.

Tutustu Pähkinäseuran tarkempaan toimintaan täällä.